Nyt se urakka sitten alkoi

Tänään käynnistyi piiiiitkä urakka.
Mä olen niin innoissani (tuun olemaan vielä pitkään) että jollekin pitää fiilistellä ja kertoa KAIKESTA, eli tänne teille!:D
Siis asiaan. Tänään kävin kaupassa ostamassa lumilapion (Voi perjantai että yksi lumikolakin voi olla kallis! Ensimmäisen omakotitalon omistajan painajainen kun pitää ostaa kaikki noi perus pelit ja vehkeet, joten ostin nyt vaan lapion) ja ison kasan kumihanskoja, pesuaineita, patapataa, rättejä jne.

Miehen työpäivän jälkeen me, lapset ja hyvä ystävämme ja aina suuri apu, M, suuntasimme kohti Korsoa.
Ensimmäinen iso ongelma oli, kun pienellä puolella ei ole sähköjä ja vaikka meillä on jo miljoona avainta, meillä ei ollut avainta pääsähkökaapille, eli ilman sähköä, pilkkopimeässä piti toimia.
Lapsille levitettiin iso matto likaiselle lattialle että saavat edes jonkun paikan, lelut ja suklaata käteen. Tämä siis taskulampun valossa, Miki, meidän kummituspelkoinen, ei hihkunut riemusta…
Sami ja M painuivat yläkertaan tukkimaan rikotut ikkunat joista satoi lumi sisään, minä vessan seinien kimppuun.
Voi että tuli hyvä fiilis kun sai pimeydestä huolimatta jotain jo tehtyä! Ne koko talven meitä vaivanneet ikkunat umpeen ja se vessa, joka oli aivan täynnä graffitisotkua, saatiin M kanssa patapadalla suht hyvin puhtaaksi. Kaakeleista, peilistä ja pöntöstä lähti kaikki, missä sotkua oli eniten, muu seinä ja katto jäivät vielä sotkuiseksi, täytyy vaan maalata.

Täytyy sanoa että tuo siivousvaihe on aika öllöä…Siis sen takia kun ei tiedä, eikä edes halua tietää mitä jotkut hörhöt on sielä touhunnut…Spray-sotkujen lisäksi, keittiön pinnat ja kaapinovi täynnä steariinia, pöntön kantta ym poltettu, ovenkahvaan kiedottu kondomi….että tervetuloa vaan meidän uuteen kotiin!:D

Mutta muutosta tuli jo nyt vähän, kun nyt saataisiin ne sähköt niin pääsisi kunnolla hommiin ja saisi siivottua lapsille kokonaisen huoneen käyttöön. Ou vau, pienet on ilot tässä vaiheessa!:D
Arvatkaa mitä muuten odotan eniten? Sitä kun ensimmäinen ikkuna on korjattu, ja saadaan se ahdistava suojalauta siitä pois, ja valoa sisään! Mä niiiiin odotan sitä! Siitä talosta tulee täysin erilainen jo pelkästään kun saa ikkunat esille! Se toivottavasti tapahtuu jo pian…


Jälkikirjoitus: Luin juttuni jälkikäteen, ja haluan korjata tuon asian, että ei ne lasten olot nyt ihan noin pahat olleet miltä kuulostaa.:D Ja ihan hetken he siinä sisällä olivat, eli älkää säikähtäkö, että miten lasten rääkkäystä täällä harrastetaan.:D Ihan lasten ehdoilla hommia tehdään.:)

Kommentit (6)
  1. Sattumalta tänne löysin ja klikkasin itseni heti lukijaksi. Entisenä korsolaisena projektin eteneminen kiinnostaa 🙂 Onnea urakkaan!

  2. hennaasemalta
    28.1.2011, 18:18

    Elisabeth: Kiitos! Kiva kun tulit lukijaksi!:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *