Miten meillä syödään osa 2. Aikuiset

Tässä yksi vähän myöhäinen postaus, mutta väliäkö sillä.

Mä olen tässä kevään aikana taas koittanut tsempata omien ruokieni suhteen. Olin 6 viikkoa Fitfarmin superdieetillä, ja sen jälkeen koittanut jatkaa suht terveellisesti syöden, mutta kuitenkin elämästä ja ruoasta nauttien. (Dieetti-sana on hämäävä, se ei ollut kohdallani laihdutuskuuri vaan tavallaan uusi ja parempi ruokavalio, pieni elämäntapa-remontti.)

Mulla on vähän se asenne, että haluan raskauskiloista heti eroon. Vaikka oonkin kaikin puolin pieni, mulla on sellainen vatsa joka herkästi pömpöttää, varsinkin raskauksien jälkeen. Lisäksi olen iän myötä vihdoin oppinut että hyvä ruokavalio on oikeasti tärkeää ja kaikista tärkeintä siinä on se, että olo on hyvä ja energinen. Mun luonne tarvitsee alkuun tarkan dieetin jota seuraan tarkkaan, muuten sovellan ja lipsun heti. Tuon tiukan ajan jälkeen onkin sitten helppo jatkaa terveellisesti mutta omaan elämään soveltaen ruokavaliotaan.
Mä olen myös tyyppi joka herkästi jojoilee ruokien suhteen, sekä innostun kaikesta sekunnissa mutta tylsistyn myös nopeasti. Kaikkea pitää siis kokeilla superfoodeista maidottomaan.

Superdieetissä tällä kertaa suurin opetus oli kuitenkin se hyvä olo. Miten energinen olinkaan ja vaikka kroppa ei muokkaantunut ihan niinkuin toivoin, haluan silti jatkaa terveellisesti enkä heti palata samaan. Kuitenkin niin että vähän saa herkutellakin. Mun ruokavalio menee nykyään suunnilleen näin:

Syön joka aamu kaurapuuroa. Ennen vihasin puuroa, mutta raskauden loppumetreillä tuli puurohimo, joka jäi. Syön siis aamulla puuroa, usein rahkaa, marjoja, kuitulisää. Vaihtoehtoisesti teen smoothien jossa rahkan korvaan raa´alla munan valkuaisella. Siitä saa proteiinia eikä se maistu miltään smoothiessa. Tällä aamupalalla jaksaa pitkään, enkä nykyään voi aloittaa aamua ilman.

Lounaaksi syön ison salaatin jossa esim jotain juustoa, pastaa, rypsiöljyä…
Päivällisellä syön samaa kuin muut meidän perheessä, yleensä perus makaroonilaatikkoa tms ja lisäksi puoli lautasellista salaattia. 
Väli-ja iltapaloina syön kiireessä proteiinipatukan, muutoin smoothien, rahkaa marjoilla tms. Leipä on siis oikeastaan jäänyt, ruisleipää syön joskus. Samoin riisikakkuja kalkkunaleikkeellä ja vihanneksilla. Usein syön päivällisen jälkeen jonkun pienen herkun, esim pari palaa raakasuklaata, tai näin kesällä jäätelöä. Välillä riittää pelkkä maitokahvi. Huomaa silti, että kun antaa kerran luvan herkuille, sitä ottaa taas seuraavanakin päivänä, sitten pari kertaa päivässä… Varsinkin esimerkiksi juhlien jälkeen kun kaappiin jää kakun jämiä tms. ”Kun ei viitsis roskiinkaan heittää…”
Lisäksi pyrin juomaan pari litraa vettä päivässä, varsinkin nyt kun imetän. En vain ymmärrä miten sen muistaminen on aina niin vaikeaa… Mulla on kyllä vesilaseja pitkin kämppää ja puhelimessa ”Water your body”-appi mutta silti se meinaa jäädä…. Täytyy yrittää taas tsempata. 
Aiemmin mun ongelma oli se että söin ihan liikaa sokeria joka päivä, ja olen edelleen koukussa sokeriin. Marjoja en syönyt kuin kesällä, ja salaattia liian vähän. Nyt YRITÄN muistaa säännön että joka aterialla proteiineja sekä reilusti kasviksia tai marjoja. Vaikeaa tekee edelleen, kun on aina niin kiire ja lasten ruoka menee aina edelle. 
Isoin ongelma mulla oli kuitenkin aiemmin se, että unohdin syödä. Aamupala jäi usein väliin ja lounas oli jotain nopeaa, usein leipä. Mä lähdin liikenteeseen kiireellä, syötin lapset ja matkalla muistin että en muuten syönyt itse mitään ja hirveän huono olo… 
Nykyään muistan kiskaista puuron naamaan ennen lähtöä ja aamusmoothien teen matkapulloon ja juon autossa. Jos mennään lounasaikaan vaikka puistoon, teen salaatin itselleni mukaan enkä ota vain lapsille evästä.
Mulle ruoka on silti jatkuvaa taistelua itsensä kanssa. Jaksanko valmistaa kunnon lounaan, osaanko vastustaa kiusausta ja ottaa pelkästään sen kahvin jälkkäriksi… Toki runsas ja terveellinen ateria vähentää sitä makean himoa.

Nyt loma tuo syömiseen uudet haasteet, keittiössä kun ei tekisi mieli olla yhtään. Palattiin eilen reissusta, ja kaikkien päivä ja ruokarytmit on kyllä ihan sekaisin. Sielä kun tuli syötyä lähinnä vaan aamulla ja illalla myöhään. Eikä sitä matkalla halua olla niin tarkka ruoan terveellisyydestä. Herkutellakin saa.
Toisaalta nyt kun palasi taas Suomeen niin tekee kyllä reissun jälkeen mieli syödä taas terveellisesti. Kunhan saan matkalta tuodun flunssani, ja ruokahaluni kuntoon, niin tsemppaan taas ruoan suhteen.
Olen vihdoin oppinut sen miten tärkeää hyvä ja terveellinen ruoka on!

Sami ei ole päässyt kanssani vielä samaan ymmärrykseen, vaan syö melko huonosti. Liian vähän ja epäsäännöllisesti. Nämä on kuitenkin juttuja jotka lähtee itsestä. Ketään ei voi oikein pakottaa tiettyyn kaavaan tai elämäntapaan.

Näin siis meillä. Loppupeleissä aika perus ruokaa siis mutta iän myötä sitä katselee vähän tarkemmin mitä suuhunsa pistää. Sekä raskauksien myötä, kun kroppa muuttuu eikä näytä enää 18 kesäiseltä.

Ens kerralla reissukuulumisia pitäisi laittaa, vielä ihan hukassa kun yhtäkkiä ollaankin kotona taas… Toisaalta täälläkin tiedossa kaikenlaista, puutarhahommia, remppaa, mökkeilyä… Ihanaa olla kotonakin!

-Henna-

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *