Kaikenlaista

Tällä hetkellä mun suuri haave olisi saada sellainen viikonloppu jolloin sataa, kaikki lapset olisi pois eikä olisi mitään menoa. Voisi vaan hullunlailla tehdä kaikkia keskeneräisiä projekteja ihan itsekseen tai miehen kanssa. Siihen kuuluisi ompeluprojektit, huonekalujen maalausprojektit, pihahommat ja remppa. (Vaikka yksi viikonloppu ei kovin pitkälle riitäkään kun alkaa listaa luettelemaan.)

Tiedän että lapset voisin saadakin hoitoon, Miki niin rakastaa olla mummillaan ja tytöillä on muuta. Sitä vapaata ei vaan ole, aina viikonloppuisin on jotain. Yritän kuitenkin kesällä saada tällaisen viikonlopun. Saa toki paistaakin. Silloin tosin tekee enempi mieli laiskotella….:)

Meillä on myös parin viikon päästä tiedossa pihatalkoot. Ihan mahtavaa! Isolla (toivottavasti) porukalla tehdään hommia pihalla ja lopuksi grillataan ja herkutellaan! Mä niin odotan sitä! Sellainen on ihan parasta olemista kun porukalla tehdään, herkutellaan, höpötellään ja otetaan rennosti. Siitä on myös todella suuri apu meille, täällä kun ei hommat lopu ikinä…

Me otettiin tänään pojan kanssa vähän omaa aikaa, lähdettiin kauppoihin ja jäätelölle. Mikillä oli sen verran rankka päivä tyttöjen kanssa. Joskus tuntuu että saan anteeksi pyydellä Mikiltä tätä työtä, lapset vaihtuu koko ajan eikä ne tietenkään ole aina sellaisia kuin poika haluaisi. Rauhallinen Miki jää välillä vähän jalkoihin… Tiedän että työ myös kasvattaa poikaa ja hän saa monta “veljeä ja siskoa” ja se on myös rikkaus. Tässä hälinässä pitää vaan välillä antaa pojalle omaa aikaa äidin kanssa, ihan kaksistaan.
Minullakin on monta sisarusta, lapsuus oli aina täynnä hälinää, vaikka tilanne olikin vähän eri. Muistan silti hyvin kaikki harvat hetket kun oltiin äidin kanssa ihan kaksistaan, käytiin vaikka just ostoksilla. Ne teki myös hyvää!

Pitäisi taas tälle blogillekin tehdä jotain. Siis ulkoisesti jotain. Kun osaisi paremmin…
Lukijoita täällä käy satoja päivässä, mikä on ihan mahtavaa, vaikka välillä myös aika pelottavaa…:D Kommentointi on nyt taas hiljentynyt, lieneekö syynä kesä ja pihahommat. Nyt jo huomaa että tietyt jutut, esim kissa-aihe saa ihmiset kertomaan omia kokemuksiaan, joita on hauska lukea. Monesti olen saanut täällä myös hyviä vinkkejä. Edelleen siis toivon että jaksakaa vaan kommentoida, se on kaikista paras suola tässä kirjoittamisessa. Olisi myös kiva kuulla mitkä aiheet tms on parasta täällä tai mistä haluatte lisää juttua ja vaikka mitä ette.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille,
-Henna-

Ps. Lopussa meidän aina pinteessä oleva Eppu…jälleen pinteessä…:D (Ilme sen mukainen: “ai kun kiva, viittiks hei ottaa tän rahisevan härpäkkeen mun kaulasta”? )

Kommentit (13)
  1. Tämä blogi on oikein hyvä ja ei mikään ihme, jos et kaikkiin asioihin pysty paneutumaan ihan kympillä. Sulla/teillä on niin paljon hommia siellä, että kannattaa ihan suosiolla jättää jotain asioita tekemättä.
    Kissoista sen verran, että oma rakas kultainen kissani kuoli viime viikolla kunnioitettavassa 18v iässä. Se vaan lopetti syömisen tai ei pystynyt syömään ja lopulta vein sen eläinlääkäriin lopetettavaksi. Sinne se jäi makaamaan kuin pieni riepu. On niin mieletön ikävä.
    Hyvää kevättä ja kiitos mukavasta blogista!

  2. hennaasemalta
    17.5.2011, 19:31

    Voi ei, ihan riipaisi sydämestä!

    Muistan kun ennen ajattelin että miten se lemmikin kuolema voi muka olla niin kamalaa, mutta nykyään ymmärrän sen. Meillä on kissat olleet vasta vajaa pari kuukautta ja ovat jo nyt niin rakkaita, etten olisi ikinä uskonut!

    Saatikka jos sinullakin kissa on ollut noin kauan, niin uskon että ikävä on…Eikä uusi kissa poista sitä ikävää, koska kissat voivat olla niin erilaisia, niin kuin meilläkin nämä kaksi ovat henkisesti ja fyysisesti täysin erilaisia. Toinen iso ja rauhallinen, toinen pieni ja villi.

    Kiitos ja voimia sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *