Junabongari

Mä olin päättänyt että Mikin kuvia en enää tänne laita, mutta kun toinen oikein poseerasi näin hienosti, niin en voinut vastustaa.:)

Mun mummi kysyi eilen täällä käydessään, että mikä on mun lempipaikka täällä uudessa kodissa. Mun täytyi sanoa etten vielä tiedä. Mä odotan sitä mun omaa huonetta, mistä teen sen oman pesän. Siitä tulee varmasti lemppari. Tai tulevasta keittiöstä, johon voi kerääntyä porukkaa enempikin kerralla ja jossa kotiäitinä joutuu viettämään paljon aikaa.
Tai piha.

Mikillä on kuitenkin selkeä lempipaikka. Poika rakastaa toki omaa huonettaan, mutta lempparipaikka tuntuu olevan tuo sohvan käsi/selkänojan kulma, josta voi bongailla ikkunasta junia.

Tänään poika taas istui siinä pitkään ja odotteli isää kotiin. Olisiko tuo se juna jolla iskä tulee, vai seuraava?

Mua itseänikin kiinnostaa kauheasti nyt rautatiehistoria ym, mutta junia en pahemmin ole vielä seuraillut. Miki kyllä tykkää. Miki on meidän junabongari. Poika on vielä sellaisessa iässä että autot ja junat kiinnostaa, ja onhan se nyt jännää asua junaradan vieressä.

Saa nähdä mikä pojan suhde juniin on aikuisena. Kun poika tunnetaan koulussa “aseman Mikinä”. Tuleeko junajutut korvista ulos isona, vai tuoko junat lämpimiä muistoja lapsuuden kodista. Kaikki tuo on jännä nähdä.

Nyt on kuitenkin parasta pikkuautot, legot ja skeittilauta. (Joo, meidän 2-vuotias on jo nyt intona skeittailusta vaikka hyvä kun uskaltaa sen päällä seistä. Enon skeittivideot katsottu jo puhki.)
Hassu poika.

Kommentit (9)
  1. Ihan pikku junabongari:) Mikäs sen helpompaa kun katsella niitä oman huoneen ikkunasta! Tiedätkö muuten kelpaisko jollekin meidän pojan vanhat pikkuautot, mitä muuten löytyy useampi sata;)
    T.Pia

  2. Voi ei kui ihana miki! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *