Joulu-kevät-etelä-espanja

Jouluun on enää reilu kuukausi ja punainen on hiipinyt kotiimme vauhdikkaasti. Punainen sopii niin hyvin tänne, ja varsinkin suosikkini pallokuvioinen punainen, hiipii kodin joka nurkkaan. Sitä on pöytäliinassa, kupeissa, tyynyliinoissa jne. 

 Vaikka rakastankin tätä vuodenaikaa ja kynttilänvalossa tunnelmointia, suuntaa ajatukset silti tällä hetkellä kohti kesäistä Espanjaa. Eilen oli hassu ilta, tanssimme ystävän kanssa Zumbassa latino-rytmejä, jonka jälkeen päätimme varata vihdoin tuon kauan kaavaillun Espanjan matkan kevääksi. Tätä onkin odotettu jo vuodesta 2007, jolloin viimeksi palasimme sieltä, minä, ystävä ja mun tuleva mies.

Olen aiemminkin pölissyt täällä pienesti rakkaudestamme Espanjaan. Olemme tosiaan kaikki kolme asuneet sielä enempi tai vähempi. Mies on asunut vuosia, opiskellut sielä, minä muutaman kuukauden ja ystävä myös. Miehen isä asuu edelleen sielä.
Mulla on mielettömiä muistoja tuolta reissulta, oli maailman vapauttavin tunne ajella pyörällä töihin yksinään vieraassa ja aurinkoisessa maassa. Olin tuolloin 24-vuotias ja tunsin olevani niiiiiin aikuinen! No, jälkikäteen ajatellen en ehkä tuolloin vielä ollut kovin aikuinen, bileet aamuun asti oli matkan päätarkoitus tuolloin. Kunnes löysin reissultani mulle miehen. Ensin oltiin ystäviä, lopulta läheisempiä, mutta Suomeen lähdin ajatuksella, tämä oli varmaan tässä, eri maassa kun asutaan…

Kummasti se mies vaan jäi päähän kummittelemaan, ja niin kuulemma minäkin, ja ei mennyt kauaakaan kun mies tuli perässä Suomeen, ensin käymään ja sitten jäämään. Mäkin olisin halunnut jäädä Espanjaan, mutta kunnon työn etsiminen oli vaikeaa ilman kielitaitoa.
Vuosi tuosta ja Miki syntyi. Oli se aikamoista aikaa. Ystäväkin palasi Suomeen samana päivänä kuin mieheni. Emme olleet kauaa Espanjassa tunteneet, mutta nykyään olemme kovin läheisiä ystäviä.

Joten Espanja ei ole mulle, meille, vain lämmin lomapaikka tuolla jossain. Espanja on meille enemmän, vähän kuin toinen kotimaa, enkä voi käsittää että nyt vasta sinne palaamme! En malta odottaa tuota ihanaa kotoisaa tunnetta joka palaa heti mieleen kun sinne astumme. Mikä parasta, pääsemme ensimmäistä kertaa näyttämään maata pojalle. Meidän aamu-uninen pallero on varmasti tuolla kuin kotonaan, varsinkin kun sielä yleensä nukutaan pitkään ja valvotaan myöhään. Perheet menevät ulos syömään vasta iltapimeällä jne.

Jee jee, eiköhän se kesän ulkoremppakin taas maistu tuon jälkeen!

Enkä malta odottaa että pääsen taas kuulemaan miehen puhuvan espanjaa, se jos mikä saa mun sydämen sykkimään.;)

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Oi mäkin tykkään espanjan kielestä ja itse maasta! En ihmettele yhtään jos sydän vähän läpättää miehen espanjaa puhuessa. 😉 Mä oon kahteen otteeseen opiskellu espanjaa mut ihan perusteet-tasolla ollaan vielä. Oon kyllä uhannu et heti kun elämässä jää sopivasti luppoaikaa, lähden jatkamaan opiskelua.

    Mut siis olipa hauska kuulla teiän tarina. Ei muuta kuin ihania matkasuunnitteluja ja matkan odottamista! Sehän on melkein yhtä huippua kuin matkalla olo. 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Heh, mäkin opiskelin sielä espanjassa hetken espanjaa suomalaisella kurssilla, mutta ihan alkeisiinhan se jäi. Monesti oon miettinyt että haluaisin taas alkaa opettelemaan, mutta toisaalta mun mielestä on niin ihanaa ja eksoottista kuunnella sitä miehen sujuvaa espanjaa, kun ite ei ymmärrä mitään. 😀 ja voi heittäytyä avuttomaksi neidoksi kun tarvii tulkin joka paikkaan. ;D

      Kiitos, joo todellakin, suunnittelu ja se odotus on ihan parasta, itse matkahan menee vauhdilla!

  2. 2

    sanoo

    Ihanaa! Mihin päin matkaatte?

    Itse olen asunut myös Espanjassa, yhteensä 4vuotta, vuoden Valenciassa opiskellen ja sen jälkeen 3v Madridissa töitä tehden. Viimeksi vietin viikon Madridissa uutena vuotena 2011 ja pitäisi päästä pian uudelleen, jonnekkin päin, ihan sama minne. Lomaa oon kovasti kans suunnitellut ja varmaan tässä piakkoin myös varaan 🙂 Mulle Espanja on myös jättänyt lähtemättömän jäljen sydämeen ja toisinaan kaipaus sinne on kova.

    • 2.1

      sanoo

      Me asutaan sielä Marbellassa Samin isän lähellä, mutta varmasti Malagassa ja varsinkin Fuengirolassa käydään ainakin, kun sielähän me asuttiin ja tavattiin.:)

      Joo mies opiskeli aikoinaan Madridissa, mutta ei kuulemma tykännyt siitä niin paljoa kuin etelä-espanjasta.
      Jep, eli tiedät mun fiilikset.:) Se kaipaus oli tosi kova silloin muutama vuosi sitten, nyt se on vähän laantunut kun ollaan niin pitkään oltu sieltä pois ja jatkuvasti jotain kiirettä sun muuta. Tiedän vaan jo nyt että se kaipaus iskee taas heti kun poistutaan sieltä. Monesti ollaan mietitty muuttoa sinne takaisin, mutta tämä ihana koti pitää meidät täällä. Haaveena olisi oma loma-asunto espanjasta, se vielä joku päivä toteutetaan kunhan tämä koti ensin "valmistuu".:)

    • 2.2

      sanoo

      ja täytyy vielä lisää että tuolta reissulta vuonna 06-07 opin myös sen, että en pysty olemaan erossa läheisistä enää toiste niin pitkään, siksikään en luultavasti voisi sinne enää lopullisesti muuttaa. Joulu -06 oli ihan kamala kun perhe oli täällä ja mä "yksin" sielä, mä kun olen tää jouluihminen eikä se joulu ollut yhtään sama kuin yleensä…:(

  3. 3

    sanoo

    Oih ja voih. Minä olen espanjassa käynyt vain lomailemassa, mutta siellä minä haluaisin asua. Ekan reissun jälkeen se polte oli niin kova, että aloin opiskella espanjaa iltalukiossa. Pitihän kieli oppia ennenkuin sinne voi muuttaa. Opin kielen, en muuttanutkaan. Ja sitten se kielikin unohtui.

    Ihanaa, että teillä on mitä odottaa!

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Oih, kyllä täälläkin kaivataan espanjaan.Kuukauden pituisia pätkiä ollut eripuolilla espanjaa (mun suosikki on Barcelona ;D )En tällä hetkellä pystyisi asumaan espanjassa, kuitenkin liian kaukana perheestä ja kisutkin haluan pitää mieluummin suomessa ;)Ihanaa matkan odotusta teille 🙂
    T:Niina ja 4kisua

  5. 5

    sanoo

    Tuo tunne on niin tuttu! Me palasimme jouluna Suomeen vajaan kolmen vuoden asumisen jälkeen! Espanjan aikaisia kuvia löytyy vanhasta blogistani http://www.kotipreciosa.blogspot.com (viimeisen vuoden asuimme Marbellassa!!! ja alkuajan Fuengirolassa!) Joulukuusta eteenpäin kuvat ovat Suomesta, mutta sitä ennen blogi keskittyy Espanjan aikaan jos haluat käydä kurkkimassa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *