Itseopiskelua

 Viime aikoina oon ollut tavallista enempi nenä kiinni kirjassa. Meillä on kirjasto kirjaimellisesti tossa tien toisella puolen, joten kirjastossa tulee ahkeraan käytyä. Mä rakastan kirjoja, ja mun mielestä on ihana viettää ihan aikaakin sielä sohvilla kirjoja selaillen. Alkuun käytiin sielä usein vaan lastenkirjoja hakemassa, mutta nyt oon päässyt taas aikuisten osaston makuun myös. Alkuun lainailin sisustus- ja käsityökirjoja, nyt vähän kaikkea muutakin.
Erityisesti oon viime aikoina lukenut tietty koirien hoito-oppaita. Varsinkin sitä koulutuspuolta. Tällä hetkellä lukemistossa on ”Naksutinkoulutusta koiralle”-kirjat. Kuulostaa hyvältä koulutusmuodolta, ja meinaan todella aloittaa sen heti kun koira vihdoin tulee. (Tulo on siirtynyt monta kertaa, nyt viimeisin tieto on että se tulisi tulevana sunnuntaina.)

Lisäksi lainasin eilen valokuvaus-kirjoja. Mä oon jo vuosia, oikeastaan ekan blogin aloituksesta asti, haaveillut valokuvauskurssista. Koska en tiedä missä täällä päin sellaisia on, täytyi lopulta vaan itse ottaa kirja kauniiseen käteen ja alkaa opiskelemaan itse.
Mä en oikeasti osaa yhtään. Mulla on Sonyn järkkäri, jolla kuvaan tyylillä ”osoita kohdetta ja paina nappia”. Typerää. Sitten hullunlailla saan kuvanmuokkausohjelmilla muokkailla kuvia jotta niistä tulee edes jotenkin kelvollisia. En oikeastaan ole ikinä tyytyväinen niihin kun ne julkaisen.

 Eilen aloitin kirjan selailun, ja olen nyt jo ihan innoissani! Oon oppinut monta kuvaajan perusjuttua, tai oppinut ja oppinut, paremminkin opettelen pikkuhiljaa. Eniten olen tuskaillut kuvien tummuuden ja epätarkkuuden kanssa. Jalusta auttaa paljon siihen epätarkkuuteen, mutta nyt opin vähän lisääkin.
Näistä kuvista sitä ei juurikaan vielä huomaa että olisin jotain oppinut, mutta harjoitusta vasta yksi ilta takana, ja se etu tässä on, ettei mun ole tarvinnut näitä paljoakaan enää muokkailla jälkikäteen niin kuin yleensä.
Jotenkin niin ihana tunne aina kun oppii jotain uutta! Toivottavasti mun into ei heti lässähdä vaikka tuntuukin että aivot jo sauhuaa kun yritän tavata tuota hankalaa ammattisanastoa…
Mutta pakkohan sitä on äidin oppia jotain uutta, kun poikakin kerta. Miki kun lainasi kirjastosta tavukirjoja ja niitä tuolla itsekseen lueskelee. Seuraavaksi hän haluaa kuulemma oppia englantia. Voi apua!

Isäntä taas vuorostaan pisti hihat heilumaan ja poistelee tuolla innolla tälläkin hetkellä makkarin katosta viimeisiä maaleja. Viimeistään huomenna saa sen tehtyä, ja sitten rapsutellaan nopsaan lattia yhdessä. Tavoite: Kattoon ja lattiaan maali pian, pari viikkoa kuivumisaikaa ja sänky sisään ennen joulua. Tapetoida voi, vaikka sänky sielä jo olisi.
Mutta hei, pakko hosua jotta saadaan kuusi mahtumaan olkkariin!:D

-Henna-

Ps. Muistakaa osallistua arvontaan!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mulla on ihan sama tavoite, eli itseopiskella kuvaamista. Oma kuvaaminen on myös sitä tähtää ja räppää-tyyliä ja kuvat on surkeita. Nyt kuitenkin harkittiin eka järkkäri ja tavoite on, että oppisin myös jotain. Kameran mukana tuli 2,5 tunnin kurssi, jonne aion osallistua. Mutta uskon, että paljon itseopettelua tarvitaan myös. Olenkin toivonut joululahjaksi sitä uutta digikuvauskirjaa, joka nyt on ollut mainoksissa. Onko sulla siitä kokemusta? Toinen itseopiskelulistalla on kaavoitus. Jos sitä vihdoin opiskelisi edes vähän kaavan muokkauksen ja alusta asti piirtämisen teoriaa 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Ai mikä uusi digikuvauskirja, kerro mullekin?:D Ei siis oo kokemusta. Vai että kaavoitus, ihan mielenkiintoista olisi sekin! Itseopiskelussa on parasta se, että saa opiskella just sitä mistä tykkää.:D

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Moi. Oletko harkinnut että keräisit kasaan pienen porukan (niin eihän sulla muutenkaan tekemistä ole ;D )jolla on sama ongelma valokuvauksen/kameransa kanssa ja pyytäisit jonkun kokeneen kamera ihmisen opastamaan teitä. Eräs blogi jota seuraan teki juuri tuon ja oli hirveän tyytyväinen opastukseen 🙂 t: Niina ja 4kisua

    • 2.1

      sanoo

      Ihan hyvä idea, mutta ei mulla taida hirveästi olla sellaisia kavereita jotka olisi erityisesti kiinnostunut kuvaamisesta…? Ainut mitä oon tosissani harkinnut on käsityökerho jossa kokoonnuttais porukalla meille kutomaan ym vaikka kerran kuussa. Se olis kivaa! Sen vielä joskus toteutan kun tää kiire vähän hellittää.
      Oon niin kade niille bloggaajille jotka just pääsi Krista Keltasen kuvauskurssi-päivää viettämään, se olisi ollut mahtavaa!

  3. 3

    sanoo

    Mun mielestä sun kuvat on ollut aina kauniita 🙂 Kertoisitko mitä kuvaus kirjoja olet lainannut :)? Itse kanssa pitäis opiskella järkkärin käyttöä, mutta kameran mukana tullut ohjekirja ei niin houkuttele.. ja kun kurssillekkaan ei ole tullut lähdettyä.. pitäis jostain vähän opiskella tota valokuvausta 😀

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos Triine.:)
      Joo kameran mukana tuleva ohjekirja on kamala…:/ Meidän kirjastossa ei hirveästi ollut valikoimaa joten on vaan nuo Pekka Punkarin "Uusi Digifotokoulu" sekä Timo Suvannon "Henkilökuvaus digikameralla". En nyt tiedä onko nuokaan maailman selkeimpiä, mutta vasta vähän oon ehtinyt niitä lukea.

  4. 4

    sanoo

    Tuohan on ihan ku mun suusta! Mullakin tyyli on "osoita kohdetta ja paina nappia" ja ärsyttää niin paljon kun oon kuitenkin loppupeleissä sellasta ihmistyyppiä joka haluis tehdä kunnolla ja asiaan perehtyen sen minkä tekee. Valokuvauskurssi on mullakin ollut ajatuksissa monta vuotta, täytyis ihan toden teolla nyt ottaa selvää missä sellaisia järjestetään. Oon vähän huono opiskelemaan itse kirjoista, sellanen rohkeus puuttuu. Ihan ku se kamera siitä hajois jos vähän jotain kokeilee. 🙂 Tuo sun otos värikästä mattoa vasten on muuten hauska, mulla hyvinkin samanlainen kuva blogissa. 😉 Kamera merkkikin on sama. Ootko muuten ollu tyytyväinen? Meillä mies aikanaan päätti merkin. Mä oisin ollu Canonin kannalla mut en tiiä, kyllähän tollakin sais vaikka mitä aikaan kun oppis käyttämään monipuolisemmin.

    • 4.1

      sanoo

      Joo niinpä, varsinkin kun niitä kuvia vielä laittaa nettiin kaikkien ihmeteltäväksi, niin olisihan se kiva että ne kuvat olisi hyviä.:D
      Mä oon miehen myötä oppinut ettei ne asiat hajoa jos vähän johonkin koskee. Se kun harrastuksena renklaa noita tietokoneita ja puhelimia. Purkaa ihan pieniksi, korjaa, ja kasaa takaisin.

      Mä oon ollut ihan tyytyväinen merkkiin, koska en tiedä mitään paremmastakaan, eli en osaa parempaa kaivata, ja toi on suht selkeä. Mullakin mies valitsi sen ja osti joululahjaksi muutama vuosi sitten. Mä käsken sen aina valita mun tietokoneet, kännykät, kamerat sun muut kun en niistä itse tajua mitään.:D

    • 5.1

      sanoo

      Niinpä.:) Katso tosta aiemmasta vastauksestani Triinelle, listasin siihen mun tän hetken kirjat.:) Parempiakin varmaan olisi, mutta nuo nyt tällä kertaa löysin.

      Kiitos, tuun kurkkaamaan.:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *