Hän on täällä tänään

 Saanko esitellä: Unto Hermanni. 🙂
Pitkän odotuksen jälkeen meidän pikkuinen karvapallo on vihdoin kotona. Taas kerran voi todeta että voiko mitään näin suloista ollakaan! Pennut ovat niin syötävän suloisia, on ne sitten eläimiä tai ihmisvauvoja. (Pahoittelen huonoja kuvia, oli vähän vaikea kuvata touhottavaa koiranpentua)

Tosiaan pohjoisesta tuli kolme sisarusta jotka ovat kaikki aivan erinäköisiä! Oli pikkuinen siro ruskeamusta lyhytkarvainen tyttö, mustavalkoinen lyhytkarvainen poika sekä meidän Untti, pitkäkarvainen pallero!
Untossahan on siis labbista, lapinkoiraa ja porokoiraa ja Unto oli selvästi porukan lapinkoiramaisin. Unto on myös porukan rauhallisin, mikä on tosi hyvä meidän perheessä.

Pari tuntia koira juoksenteli ympäri aivan ihmeissään, ja äsken sammui kuin kynttilä tuohon miehen jalkojen viereen. Raskas matka ja ero muista takana, nyt väsyttää…

Osku ja Eppu, meidän kissat olivat ihan kauhuissaan alkuun. Lopulta tulivat sisälle, kävivät syömässä ja Eppu meni tottuneesti tuttuun tapaan meidän sängylle nukkumaan. Osku-raukka taas kiertää seinän vierustoja ja on raukka taas kerran ihan sekaisin…

Saa nähdä mitä tästä tulee, mua jännittää alkava arki, mutta samalla mun sydän on täynnä rakkautta. Minä ja mun viisi poikaa. <3

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Onpa suloinen pallero <3
    Meillä vanhin kissa ei ole viläkään sopeutunut Kaapo-koiraan ja koira on sentään jo kolme. Kiertää seinänvierustoja ja inhoaa koiraa jo pelkällä katsellaan kun koira on täällä meillä. keskimmäinen katti taas rakastaa Kaapoa ja käy heti puskemassa Kaapoa vasten kun koira tulee meille.

    • 1.1

      sanoo

      Mä luulen kans et meillä Eppu ja Unto tulee vielä juttuun joku pv mut Osku ei tuu ehkä ikinä hyväksyy. Tai ei sitä tiiä. Epulle tekee ihan hyvää ettei se voi ihan kaikkia pomottaa. Unto tuskin meinaan antaa pomottaa.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Oi miten suloinen!!! Ihana seurata minkälainen aseman herra Unto Hermannista kasvaa, ei noista roduista voi mitään huonoa tulla. Pian se kotiutuu teidän hyvässä hoivassa 🙂

    Ihanhan tässä itsellekin nousee koiravauvakuume..

    • 2.1

      sanoo

      Heh, joo koiravauvakuume on aika paha jos se iskee…:D
      Niin saa nähdä, junista se ei ainakaan juuri välitä, vaikka luulin että maalaispoika olis ihan kauhuissaan niistä. Eli aseman herra jo syntyessään.:)

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Oi ihanaa, muistan tuon hetken! Onnea uudesta perheen jäsenestä 🙂

    Uskallatko muuten pitää matot lattialla ;)?

    Susanna

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos!:)
      Kyllä mä pidän vaikka se pissii niihin kokoajan. Mut suurinosa räsymattoi ja ne on helppo pestä kesällä. Olkkarin matto vähän huolettaa, sen ehkä vaihdan vanhaan mattoon jos se siihen paljon pissii.

  4. 5

    sanoo

    Suloinen ! Meilläkin on ollut tyttären kultainennoutaja viikonloppukylässä (8vko). Viikko sitten haettiin Turusta. Aivan ihania nuo hauva-vauvat!

  5. 6

    sanoo

    Ihana pallero! Meidän hauvavauva jo 7kk ja alkaa olemaan täysikokoinen. Braque du bourbonnais on meillä rotuna ja niin valloittava luonne näillä koirilla! En ollut aiemmin törmännyt näihin mutta eka törmäys oli kohtalokas 😉

  6. 8

    sanoo

    Ihana karvakorva ja onnea uusille vanhemmille ! Meille tuli kolme viikkoa sitten Espanjasta pieni koiruli…noi puoli vuotias Siiri. Pikku hiljaa ne alkaa olee ystäviä meidän neli vuotiaan karvakuonomme kanssa…. Unto Hermannille paljon rapsutuksia !

  7. 9

    sanoo

    Ihana suloinen pörrö-pallero 🙂 Muistuttaa todella paljon lapsuudenkotimme (jo edesmennyttä) koiraa, valkoista kravattia myöten.

  8. 10

    Anonyymi sanoo

    Aivan ihanalta ja söpöltä "vaavilta" näyttää 😉 Iloisia hetkiä sinne! T: Niina ja 4kisua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *