Aulan remontti valmis osa 2

Lupasin palata vielä tähän meidän aulan remonttiin, ja varsinkin sen ihan erityiseen lattiaan.

Huonehan on hiukan hankalan mallinen, vähän niinkuin kaksiosainen. Talossammehan on ennen ollut viisi vr:n henkilökunnan asuntoa, ja nyt talo on kaksi asuntoa. Nähtävästi tässä aulan keskellä on siis ollut joskus seinä, ja siitä kaksiosaisuus johtuu. Ennen meitä talo oli eläinklinikka, ja silloin aula toimi odotustilana.

Tässä huoneessa oli tähän asti hankalin lattia, jouduimme ensimmäistä kertaa avaamaan lattialautoja. Lattian keskellä oli pieni kynnys jonka peitti lattian päällä olleet vanerilevyt. Vanerilevyt poistettuamme kynnys tuli esiin ja kaikki kompuroi siihen kokoajan. Vaikka kynnystä oli vain 1-2 senttiä. Lisäksi yhdessä nurkassa oli todella surkealaatuista ohutta lattialautaa, ja pari isoa reikää, joten nurkan laudat piti vaihtaa. Muutoin lattia oli ihan hyvässä kunnossa joten emme sitä uusineet kokonaan. Tilasimme Helsingin erikoishöyläyksestä mittojen mukaan paksuja lankkuja ja mies vaihtoi nurkan laudat. Lisäksi hän nosti keskellä lattiaa muutamaa lankkua niin, että kynnys saatiin poistettua. Nyt lattia on keskellä aavistuksen vino mutta se ei meitä haittaa. (Paitsi että naulakko seisoo vinossa.)

Kun lattia oli vihdoin korjattu, oli aika poistaa vanhat maalit lankuista, tasoittaa ja hioa lattia. Poistin vanhat maalit hetkessä Speedheater-kuumentimella. Kallis vehje, mutta on ollut koko rahan arvoinen meidän remontissa. Sami teki suht kevyen ja nopean hionnan, lattia sai jäädä vähän rouheaksi. Vähän jännitin miten nurkan uusi tasainen lattia katoaa tuohon vanhaan ja rouheaan. Yläkuvassa sinisen tuolin alla näkyy tuo rajakohta uuteen ja vanhaan lattiaan. Lopulta, tuo kaikki epätasaisuus toi vain luonnetta lattiaan. Tasaisen sileä lattia ei olisi yhtään näin hieno.

Lattian maaliksi päätyi taas Uulan puulattiamaali. Olen kokeillut kolmea eri maalia lattioihin ja Uula on meidän mielestä paras. Helpointa saada käsiin, sopivan matta ja kulumat ei näytä siinä pahalta. Meillä kun lasten ja eläinten kanssa ne lattiat todellakin kuluu. Pohjaväriksi valitsin keittiössä ja Nestorin huoneessa olevaa sävyä kaakao. Maalasin sillä lattian kaksi kertaa. Reunat ja ruudukko on maalattu sävyllä vadelma. (Luonnossa hiukan vaaleampi ja pehmeämpi kuin kuvassa.)

Ensin mun oli tarkoitus tosi tarkkaan laskea ruudukoiden koot, jotta ne saa kokonaisina lattiaan. Nooh, työ vei mukanaan. Tein ensin reunat. Valitsin leveydeksi kolme lautaa, lautoja pitkin maalasin vapaalla kädellä ns vaakasuunnassa, pystysuunnat mittasin lautojen levyisiksi ja teippasin. Teipit otin heti maalauksen jälkeen pois jotta maali ei repeile kuivuttuaan teipin mukana.

Sitten alkoi ruutujen koon pähkäily. Ensin piti tehdä kolmen laudan levyiset ruudut. Tein paperista testiruudun ja totesin sen olevan ihan liian pieni. Tein uuden paperiruudun neljän laudan levyiseksi. Se oli täydellinen. Testailin ja mittailin, totesin että en mitenkään tämän malliseen lattiaan saa täysiä ruutuja. Päätin että sisääntulon edustan ruudut pitää olla kokonaisia, muilla ei niin väliä. (Eli tuo lipaston edusta). Jätin hiukan rakoa reunoihin ja sain ruudut sopivasti tilaan. Loppuosaan päätin jättää kaakaon välisen reunuksen niin kuin yläkuvassa näkyy. Se oli tosi hyvä ratkaisu, jos ruudut olisi menneet reunaan asti, olisi lattia ollut tukkoinen.

Niin minä etenin ruutu kerrallaan, työ vei täysin mennessään. Teippasin muutaman ruudun, maalasin, poistin teipit. Taas uudet ruudut jne kunnes illalla 23 aikoihin olin valmis. Muutama tunti siinä meni. Tarkoitus oli maalata uusi kerros vähän pahimpia kohtia paikkaillen, mutta se jäi. Yksi kerros riitti. Hiukan maali kuultaa joistain kohtaa läpi mutta se ei haittaa, lattia kuluu kuitenkin. Pohjaväriä on kuitenkin se riittävä kaksi kerrosta.

Tuli aika ihana lattia, vaikka itse sanonkin. Lattia joka pysäyttää jokaisen joka astuu ovesta sisään. Olenkin sanonut että ihmiset tulee sisään aina maahan katsoen. Lattia huomataan tuolloin heti. Tapetit nähdään vasta lähtiessä. Syynä saattaa olla sekin että meillä on liikaa katseltavaa. Monet sanoo että täällä on niin paljon katseltavaa että saa pitkään katsoa ja ihmetellä ennen kuin kaiken näkee. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono, riippuu varmaan katsojan mausta.

Olen niin helpottunut, mä olen aina hävennyt tuota rumaa ja keskeneräistä aulaa. Koiran repimät seinät, työkalut levällään jne. Jos joku kävi ovella, hän ei tiennyt mitä kivaa sisällä on, näki vaan kaaoksen. Nyt se on kuitenkin ohi. Nyt voin ottaa kaupan asiakkaatkin ylpeänä vastaan ovella. Toki pari listaa puuttuu ja kaikkea pientä tekemistä vielä riittää mutta se ei haittaa.

Sisustamisesta vielä sen verran, että se on vielä kesken. Niinkuin edelliseen aulapostaukseen kerroin. Sain tänään idean, etsin tuohon lipaston päälle ranskalaisen teatterijulisteen tai vastaavan. Tai sitten siirrän olohuoneen ”chat noir”-julisteen siihen. Pari muutakin taulua vielä seinään, ne puuttuvat listat… Mattoa ei huoneeseen tule, vaikkakin voi olla että talvella siihen joku tarvitaan lämmittämään. Välioven verhot puuttuu, ja toki tila odottaa kruunuksi vanhaa vaatekaappia. Sitten joskus.

Tästä tuli aikas, hmmm, 1800-lukuinen huone, vai miksi tätä kuvaisikaan. Tummempi ja erilainen kuin muut, mutta ihana. Ei ehkä valoisa ja trendikäs mutta ajaton, tavallaan.

Loppuun pari ennen-kuvaa. Ensimmäinen tänä keväältä, toinen vuoden 2012 syksystä. Joo… On se vähän muuttunut.

Unto näyttää jokseenkin häpeilevältä repimänsä seinän edessä… :D

-Henna-

 

Kommentit
  1. 1

    Laura sanoo

    On kyllä ihan huikeen kaunis 🙂 Kiva, kun heti sisään tullessa on näin suloista. Lattia on ihana ja Morris tapetti niin kaunis. Olet löytänyt kauniin väriyhdistelmän kokonaisuuteen.

    Laura

  2. 2

    Noora sanoo

    Ompa kaunis eteinen teillä! Tuo lattia on ihana <3. Vaikka ensisilmäyksellä tilassa on paljon kaikkea niin täydellisesti sointuvat toisiinsa :).

    • 2.1

      hennaasemalta sanoo

      Kiitos! Joo on siinä kyllä paljon, tai lähinnä kun tapetti ja lattia ovat niin näyttäviä! 😀 Toivottavasti tyylikäs vaatekaappi, sitten joskus, vähän kuitenkin rauhoittaa tilaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *