SYYSPUUHIA PIHALLA
kaupallinen kampanja, yhteistyössä Fiskars
Syksyn haravointikelit ovat täällä! Viikonloppuna naapurustossa kävi vilske, kun yhdessä jos toisessakin pihassa heiluteltiin haravia, siistittiin pihoja, putsattiin rännejä ja varastoitiin pihatarvikkeita talvisuojiin. Nyt alkaakin olla otollinen hetki hoitaa piha talvikuntoon, Lapissa kun sateli jo ensilumikin. Täällä etelässä puut ovat vielä puolillaan lehtiä, mutta tunnelmallinen kotikatumme on kuitenkin jo täysin lehtien peitossa – itse asiassa aika kauniilta näyttää tämäkin vaihe.
Jos kotikatumme on kaunis, on oma pihamme puolestaan remontin jäljiltä vielä aika ankea. Sen kunnostus jäi nyt ensi kevääseen, mutta onpahan koko pitkä talvi aikaa miettiä istustusalueita, kivetyksiä ja ulkorakennuksen uusimista. Syyshommia riittää kuitenkin meilläkin: vielä pitäisi saada kukkaruukut ja pihakalusteet suojaan, pakkaselle arat remontointitarvikkeet lämpimään varastoon ja pihat siistiksi. Aloittelin jälkimmäistä viikonloppuna, ja vaikka pihamme ei tällä hetkellä mikään kaunistus olekaan, sai sen näyttämään huolellisella haravoinnilla ja kivetysten harjauksella jo paljon paremmalta.
Pihatyökaluissa olen luottanut jo pitkään Fiskarsin tuotteisiin. Merkiltä löytyy suuri valikoima kaikenlaisiin tarpeisiin ja sesonkeihin sopivia tuotteita, joita olen päässyt testailemaan ajan mittaan aika laajallakin skaalalla erilaisten yhteistöiden merkeissä. Nyt syksyllä välinetarve kohdistuu lähinnä ulkosiivoustuotteisiin, jotka putoavien lehtien myötä ovatkin olleet ahkerassa käytössä. Hyvää harjaa tarvitsee aina, mutta sen merkitys korostuu varsinkin näin syksyllä; tuntuu, että kivetyksiä saa olla koko ajan harjaamassa. Tällä hetkellä meiltä löytyykin harjoja käytössä ihan kaksin kappalein, sekä kiinteävartinen Solid-monitoimiharja, että vanhaan porttiimme nojaileva QuikFit-pihaharja on todettu käytössä oikein toimivaksi. Vaikka vanhat kivetyksemme ja porttimme kaipaavat vielä kunnostusta, on mukava pitää ne putsissa, näin pienet epäkohdatkaan eivät niin haittaa.
QuikFit-pihaharja jatkaa Fiskarsin nerokkaiden vaihtopäätyökalujen sarjaa. Irtonainen harjaspää sopii erilliseen teleskooppivarteen, johon voi liittää monenmoista muutakin tarpeellista – vaikkapa sadonkorjuuvälineitä taannoisen Sadonkorjuun aikaan -postaukseni mukaisesti. Kätevyys on noteerattu myös muualla, QuikFit-sarja on nimittäin pokannut taannoin myös arvostetun Red Dot Design -palkinnon. Ihmekös tuo, lukitussysteemi on tosi helppo, tuotevalikoima laaja ja ulkonäko kiva, kaikki elementit ovat siis kasassa.
Pelkällä harjaamisella ei kuitenkaan syyspuuhia kuitata. Haravointi on varmasti se yleisin syksyinen vitsaus, joka aiheuttaa huokailua liki jokaisen pihanomistajan keskuudessa. Minä en niinkään karsasta haravointia, se on minusta ihan mukavaa ulkoilua – ainakin siis silloin, kun ilmat sallivat ja välineet ovat kunnossa. Tämä onkin se haravoinnin kriittisin kohta, huonolla haravalla ei todellakaan homma luista. Kiitos Fiskarsin, on tämäkin asia meillä hoidettu, enää ei voi syyttää kuin toisinaan hukassa olevaa inspiraatiota.
Haravia Fiskarsilta nimittäin löytyy, malleja on ihan kaikenlaisiin tarpeisiin. Meillä käytössä on eniten ollut leveä, klassisen mallinen Solid-lehtiharava, mutta XL-kokoinen kookas lehtiharavakin on todettu toimivaksi etenkin vaahteralehtien parissa (ja remonttipurujen poistossa, heh). Itselle uusi tuttavuus oli QuikFit-sarjaan kuuluva vaihtopääharava, jonka metallisilla piikeillä on hyvä haravoida sammalia, neulasia ja ruohonleikkuujätettä. Sarjalle tuttuun tapaan haravan käyttötarpeen loppuessa varsi vapautuu muuhun käyttöön, ja haravaosa säilyy pienessä tilassa.
Sora-alueilla tuota haravoitavaa vielä riittääkin, pihakoivu tiputtaa lehtiä jatkuvalla syötöllä. En jaksa pingottaa turhia haravoinnin kanssa, eikä aikaakaan riittäisi pihan alituiseen nuolemiseen. Pari kertaa haravointia kriittisissä vaiheissa riittää, ehkä kerta näin syksyn puolivälissä ja toinen kaikkien lehtien tiputtua. Kivetyksiä ja kulkureittejä tulee toki siivottua useamminkin, nämä on niin helppo hutaista puhtaaksi muiden touhujen ohella. Tässäkin a ja o on kuitenkin käden ulottuvilla säilytettävät välineet, niihin tarttuminen on vain niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse metsästää välineitä jostakin varaston pohjilta.
Välineitä löytyy jos jonkinlaisia, mutta oma suosikkini kaikenlaiseen pihasiivoukseen on kuitenkin tässä: kokoontaittuvaan Solid Pop-up Puutarhasäkkiin menee kätevästi niin lehdet, ruohosilppu, oksat kuin muutkin piharoskat. Tuosta ne on kevyt kantaa edelleen kompostoitavaksi. Kestävä säkki taipuu todella moneen, meillä on muutama tällainen varastossakin sekalaisen tavaran säilyttimenä. Näitä voi huoleti hamstrata useammankin, sillä litteäksi taittuvan säkin saa kätevästi ripustettua vaikka seinälle pois tilaa viemästä. Kuvissa oleva pieni säkki on kevyt kantaa, mutta suurempikin versio löytyy valikoimista, siihen mahtuukin jo vähän isompikin lehtikasa.
Reippailu kirpeässä ulkoilmassa tekee terää, mutta yhtä ihana on palata sisätiloihin, kaapata kylmettyneisiin käsiin kuuma kahvikuppi ja katsella ruudun läpi hiljalleen hämärtyvää pihamaata. Onnea on oma piha, keskeneräinenkin. Ulkoilmasta ja pihalla puuhastelusta saa vain niin paljon iloa ja energiaa.
Jokos te olette aloittaneet syyspuuhat pihalla?
Puzzling in the garden along with Fiskars garden tools. After all, autumn is not bad season at all!
Tallenna
Kommentit (6)
Joo, olen aloitellut, mutta puuhaa on vielä jäljellä. Olen siivonnut kesäkukkia pois, mutta esimerkiksi Dahliat kukkivat vielä, niin en ole raaskinut vielä laittaa niitä pois. Haravointia en ole aloittanut nimeksikään, kun puissa on vielä niin paljon lehtiä.
Istutin tänään lähes sata tulppaanisipulia, mutta sitäkin hommaa on vielä hieman jäljellä. Oli pakko jättää loput istutukset myöhemmäksi, kun sain rakon käteeni sipulikairan käyttämisestä.
Myös puutarhatuolit ja grilli pitäisi putsata ja siirtää varastoon. Aurinkovarjot sinne on jo siirretty. Aika paljon on kaikenlaista hommaa pihalla.
Sanna
Kyllä sitä tosiaan vaan kaikenlaista hommaa on tähän vuodenaikaan, työlästäkin mutta toisaalta myös ihan kivaa. Sipulit ovat minulta vielä kokonaan istuttamatta, pitäisikin pitää istutustalkoot tässä jonain viikonloppuna. Jostain pitäisi kaivaa myös inspiraatio kaiken jäätyvän remonttitavaran lajittelemisesta ja siirtämisestä lämpimään varastoon, mistäköhän tämän inspiksen löytäisi. 🙂
Meillä on lehtitilanne vähän vaihteleva, pihakoivu on tiputtanut lehtensä jo miltei kokonaan, kun taas muutamassa muussa puussa lehdet vielä vähän vihretävätkin. Syreeni on tässä ihan vihoviimeinen hituri, kun roikottaa keltaisia lehtiään joskus ihan joulukuulle asti…
Mukavia syyspäiviä sinne!
Kivalta näyttää piha ja kotikatunne! Asutteko lähellä keskustaa?:) Mietein vaan kun mitä Turussa päin on liikkunut, niin tuntuu että kaikki pihat ovat todella pieniä ja talot tiiviissä, mutta eipä taida ollakkaan!
Kiitos! Parin kilometrin päässä asutaan, eli kohtuullisen lähellä. Kyllä tämä meidänkin alue on aika tiiviisti rakennettu, vanha puutaloalue kun on kyseessä. Meillä on aika pieni tontti, mutta muutamalla naapurilla tuolla kuvien suunnissa kylläkin ihan mukavan kokoinen, ja yleisilme pysyykin tästä syystä aika vehreänä. Noista kadun vieressä kasvavista vanhoista puista tykkään myös, tuovat nekin vähän lisää vehreyttä ja tunnelmaa tuonne.