Kielojen aika

Olin jo vähän unohtanut, kuinka ihanaa aikaa alkukesä onkaan. En voi lopettaa tämän kaiken vehreyden ja luonnossa leijailevien tuoksujen ihastelua; olisipa jonkinlainen pause-nappula, jota painamalla voisi jäädä pidemmäksi aikaa juuri tähän hetkeen. Iltaisin olen lenkkeillyt lämpimässä kesäillassa ja nauttinut vuoroin Portsan syreeneistä ja metsäisten lenkkipolkujen luonnonkukista. Juuri nyt metsät ovat kieloja täynnä ja näistä lähtee mieletön tuoksu, enkä malttanut olla viemättä tätä tuoksua myös kotiin pienen kukkakimpun muodossa. Onko mitään ihanampaa kuin kielon tuoksu lämpimässä kesäillassa – juuri nyt on vaikea keksiä vastaavaa ihanuutta.

Kielo on yksi luonnonkukkasuosikeistani sekä tuoksun että ulkonäkönsä puolesta; se on ihanan herkkä, mutta kuitenkin yksinkertainen kasvi. Poimimani kimppu päätyi sulostuttamaan makuuhuoneen yöpöytää, ja muutaman oksan vein myös kylppäriin – tämä on ehkä yksi kätevimmistä kikoista vessan tai kylppärin freesaamiseen. Asettelin kielot syvän vihreään vaasiin, joka toistaa kauniisti lehtien sävyä. Saapa nähdä kauanko nuo tuossa kestävät, toivottavasti kieloista saa nauttia ainakin muutaman päivän ajan.

Luonnonkukat ovat ihania, mutta harmillisesti ne eivät tosiaan säily yleensä kovin pitkään maljakoissa. Tässä muutama vinkki, jotka minä olen saanut poimittujen luonnonkukkien keston parantamiseksi:

• Poimi luonnonkukat varhain aamulla, tällöin kukkien nestejännitys on parhaimmillaan eivätkä ne nuupahda niin helposti
• Poimi vain hyväkuntoisia kukkia; poimi kukat vasta, kun ne ovat auenneet kunnolla ja vältä liian avonaisia kukkia
• Laita kukat veteen heti poimimisen jälkeen, mielellään jo poimintapaikalla
• Säilytä kukat mieluiten viileässä
• Poista lehdet ja oksat, jotka ulottuvat veteen

Täytyykin nyt kesän aikana testailla, josko näillä vinkeillä saisi kimput säilymään sisällä vähän paremmin.

Mikä on teidän lempiluonnonkukkanne?