Kevätvalossa
Yksi kevään parhaita asioita on ehdottomasti valo. Olen edelleen niin fiiliksissä siitä, että töistä kotiin tullessa ei ole vastassa pimeää, vaan valoa riittää vielä pitkälle iltaan. Asuntoni ei ole 50-luvun arkkitehtuurille tyypillisesti erityisen valoisa, mutta eron vaikkapa muutaman kuukauden takaiseen huomaa kuitenkin selkeästi. Nämä kuvat on nappaistu makuuhuoneesta, jossa työpäivän jälkeenkin illansuussa riitti vielä mukavasti valoa. Se innoitti taltioimaan muutaman otoksen makkarin tämänhetkisestä olomuodosta.
Sängyllä on vaihteeksi kokovalkoista ja harmaata yhdistelevä petaus. Haalean petroolinsininen putkityynykin solahtaa joukkoon mukavasti. Isot vaaleat pinnat tuntuvat tuplaavan valon määrän ja heijastelevat ikkunasta tulevaa valoa ympäriinsä; ihanan raikasta taas vaihteeksi, tällainen avaruus, yksinkertaisuus ja selkeät vaaleat pinnat innostavat nyt eniten. Iso harmaa matto ja puiset yksityiskohdat pitävät puolestaan huolen siitä, ettei yleisilme ole liian valju. Vaikka valoisuus innostaakin, pitää vähän lämpöä sentään aina olla.
Valoisuus on ollut yksi kriteereistäni myös viime aikoina asuntotarjontaa silmäillessäni. Sillä on iso merkitys viihtyvyyteen, ja toki sen riittävä määrä on suotavaa jo ihan valokuvaamisenkin kannalta. Vaikka asunto olisi muutoin kuinka potentiaalinen tai viehättävä, jää sen tunnelmasta puuttumaan jotain oleellista, mikäli huoneet jäävät päiväsaikaankin hämäräksi. Asuminen hämärähkössä kerrostalon kivijalassa olevassa asunnossa opetti aikanaan sen, että tosiaankin tarvitsen tarpeeksi valoa ympärilleni – se vain vaikuttaa niin paljon tunnelmaan ja yleiseen fiilikseenkin. Siispä yritän pitää pääni kylmänä ja olla hullaantumatta muutoin ihaniin, mutta harmittavan luonnonvaloköyhiin vanhoihin kivitaloasuntoihin – tiedän, että valon vähyys alkaisi kuitenkin nyppiä jossain vaiheessa.
Tässä asunnossa makuuhuone taitaa olla asunnon valoisimpia tiloja, ehkäpä siksi viihdynkin siellä paremmin kuin olkkarissa. Huone on myös mukavan iso ja ilmava; kooltaan melkein olkkarin kokoluokkaa, mutta malliltaan vähän neliskanttisempi. Makkariin onkin kerääntynyt kaikenlaista oheistavaraa, rentoja lehtipinoja, nojailevia tauluja ja yksittäisiä kalusteita. Minusta ne tuovat huoneeseen mukavaa tunnelmaa – parasta on kuitenkin valo, jota huoneessa riittää mukavasti juuri nyt.
Onko valon määrällä teille isoa merkitystä, vai syntyykö kodin tunnelma muilla tavoin?
The amount of light has increased strongly during last months, and I love it. Here´s some pics from my bedroom which was still light and airy when I came home from work in the evening. I am so into simple white surfaces and certan cleanness right now, those basic white sheets feel so fresh right now and doubles the amount of light in the room.
Tämä kirjoitus aiheutti pelonsekaisia, säntäileviä ajatuksia. Olemme viime vuodet asuneet todella valoisassa rivitaloasuntossa, ja piakkoin muuttamassa isompaan tähän lähistölle, jonka nyt ensimmäistä kertaa tajuan olevan vähemmän valoisa. Tosin minua tämä valonmäärä vähän ahdistaa, varsinkin keväisin tuntuu, että sitä on liikaa. Pölyä kaikkialla, kuuma, armottomassa valossa kulahtaneiksi muuttuvat huonekalut.. Mutta kyllä varmasti tulee olemaan outoa, kun kotona onkin hämärämpää.. Nyt tulee ainakin selväksi että olenko todella pesämäisen, vähän hämärän kodin asuja vai luulinko vain…
Voi ei, toivottavasti et pelästynyt liikaa. 🙂 Tuo on toisaalta vähän tottumiskysymyskin – ja onhan pesämäisessä hämärässä kodissakin omat ihanat puolensa. Itse tarvitsen valoa sen verran työssäni, että sen puute hankaloittaa jo vähän näitäkin hommia. Ja huomaan kyllä itsekin kaikin puolin virkeämmäksi ja pirteämmäksikin hyvässä valossa. Totta on tosin tuokin, että liika valokin voi ahdistaa. Varsinkin näin keväisin se tuntuu välillä jopa aika raa´alta, kun on tottunut vielä talven jäljiltä hämäryyteen. Että mikä tässä nyt sitten olisi paras vaihtoehto…
Valo on niin oleellinen osa asuntoa, että ilmansuunnat on itsellekin ensimmäinen asia, minkä selvitän.
Samaa teen itsekin. Usein tuohon asiaan kiinnittää oikeastaan kunnolla huomiota vasta asuttuaan hetken vähän hämärämmässä asunnossa, silloin valon merkitys vasta konkretisoituu oikein kunnolla. Mutta tosiaan makuasia tämäkin, toisaalta tietty hämäryyskin voi olla viehättävää…