KEVÄT
Toisin kuin kuvitella saattaa, keväinen vanha puutarhamme on juuri nyt kaikkea muuta kuin idyllinen. Maisemaa hallitsee syksyisen salaojakaivuun sivutuotteena syntynyt valtava maa-aineskasa, sama, joka alemmassa kuvassa taustalla häämöttää. Tästä ei kuitenkaan kevät ole moksiskaan, vaan sinililjat ja tulppaanit puskevat voimalla kivimurskan läpi. On tuolla keväällä kyllä ihmeellinen voima.
Luojan kiitos olemme kuitenkin vihdoin pääsemässä kasasta eroon loppuviikosta, kun naapurissa vieraillut kaivinkonekuski lupasi viedä sen mennessään. Joskohan sitten kehtaisi ottaa muutaman kuvan edistyneestä julkisivustakin. Vappuna tulee vuosi täyteen talokauppojen solmimisesta, ja ajattelin tehdä sen kunniaksi pienen ennen jälkeen -katsauksen lähtötilanteesta aina tähän päivään. Sormet ja varpaat ristiin, että kasa on tuolloin jo menneen talven lumia. Muuten jää julkkarikuvat toiseen kertaan.
Istutusasiat ja pihajutut kutkuttelisivat jo kovasti, mutta näiden kanssa ei nyt auta muu kuin malttaa ensi vuoteen. Jos oikein hyvin käy, pääsen etupihan kimppuun syyskesällä, mutta tehdäänpähän nyt tuo torppakin ensin valmiiksi. Siinähän sitä suunnittelua vielä riittää.
Jokos siellä on sormet mullassa?
Even though you might think otherwise, our old yard is everything but idyllic right now. In the backyard there is a huge stack of rocky soil that has been waiting for picking up all the winter long. But the tulips and scillas don´t give a damn, they are pushing their way upside despite of the stack. Spring has amazing power.
Kommentit (4)
Eihän täällä ole sormet viellä mullassa…mutta vaikka piha on pieni, saan taas sormeni multaan painaa, kun myyrät veivät viimekesäiset istutukset..:)
Hitsi vieköön noita myyriä. Mutta onhan siinä se "ilo", että pääsee istutushommiin vähän useammin. 😉 Minä nautin tuosta puuhasta suuresti, varsinkin jos isommat mlläykset ja maanmuokkaukset on jo tehtynä.
Odotan pääseväni laittamaan sormet multaan parvekeruukkujen osalta. Ruukut on siitä kivoja, että niissä voi periaatteessa kasvattaa mitä vaan – vaatii vaan ahkeraa kastelua, kun ei ole sitä luonnon kastelua, siis sadetta tarjolla
Ruukut ovat ihania, niissähän voi kasvattaa mitä vain ja hyvännäköisiä ruukkujakin on ilmaantunut markkinoille jo oikein mukavasti. Tuo kastelupuoli on kyllä pieni miinus, mutta toisaalta ruukut ovat usein näkyvissä parvekkeella tai terassilla, ja siksi kastelukin muistuu mieleen helpommin – tai näin voisi kuvitella. 😉 Haaveilen ruukkuihin istutetusta yrttipuutarhasta meidän tulevalla etupihalla, siitä niitä olisi paljon helpompi napsia kokkailukäyttöön kuin takapihan nurkasta.