Astetta toimivampi ja koiraystävällisempi eteinen

Mukavaa sunnuntaita! Täällä on tehty viikonlopun aikana vähän kevätvalmisteluja alkavan vappuviikon kunniaksi, siirretty paksumpia takkeja varastoon ja talvikenkiä pois tennareiden tieltä. Pienessä eteisessä säilytyspulmia helpottaa nimittäin huomattavasti se, kun esillä on vain kulloisenakin kautena käytössä olevat vaatteet ja varusteet. Innostuin puuhailujeni lomassa nappaamaan muutaman kuvan eteisestä ja ajattelinkin kertoa nyt muutaman sanan niistä pienistä fiksauksista, jotka ovat tehneet tilasta hitusen helppokäyttöisemmän – ja lisänneet hieman tilan toimivuutta myös erään uteliaan koiranpennun kannalta.

Eteisen sisalmatto on yksi yksittäinen asia, joka on toiminut minusta eteisessä tosi hyvin. Se on saanut olla paikallaan ihan ensimmäisiä pentuviikkoja lukuunottamatta, eikä Kerttu ole koskaan osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa sille pissaamiseen (olkkarin matolle puolestaan on pissattu lukemattomia kertoja, onneksi sisäsiisteys alkaa nykyään olla jo suht hyvällä mallilla). Maton kulmia on kokeiltu hieman hampailla, mutta tämäkin on jäänyt kieltojen myötä, eikä pintastruktuuriltaan tiiviistä matosta lähde irtonaista nöyhtää, joka kannustaisi repimään ja kulkeutuisi koiran suuhun. Ainakin tässä koiraperheessä sisal on siis ollut oikeinkin toimiva mattovalinta.

Näin yleisestikin sisal on eteisen mattona tosi kiva: se syö sisuksiinsa kaiken kengistä tulevan irtoroskan ja kivet, ja onnistuu silti aina näyttämään siistiltä ja puhtaalta. Imuroidessa usein yllättyykin rapinan määrästä – jostain ne kaikki pikkukivet vain tulevat esiin, vaikka yleisilme olisikin vielä ihan siisti. Kosteudesta sisal ei suurissa määrin tykkää, mutta näin muuten hylkivän pintansa ansiosta on tosi helppohoitoinen. Voinkin lämpimästi suositella tätä materiaalia ainakin kaikkiin sellaisiin eteisiin, joihin ei astuta suoraan pihalta lumisilla kengillä. Koot ovat kustomoitavissa ja värejä ja kuoseja löytyy tosi laajasti, joten jokaiseen tilaan sopiva ratkaisu on varmasti helppo löytää.

Muutama kuukausi sitten Kerttu keksi kenkien ihanuuden ja pureskeli parit nilkkurini suutarikuntoon. Taitava suutari sai kuitenkin pelastettua molemmat kengät, toiseen vaihdettiin vetskari ja toisen järsitty kärki saatiin paikattua ihan siistin näköiseksi. Tämän episodin jälkeen en ole kuitenkaan säilyttänyt kenkiä näkösällä lukuunottamatta Hunterin kumisaappaitani, jotka ovat saaneet olla rauhassa varmaankin painavuutensa ja ison kokonsa ansiosta. Pääsääntöisesti kengät säilyvät tuossa eteisen kaapissa, ja useimmiten jalkaan menevät lenkkarit puolestaan kuvan muovikorissa, johon Kertun kuono ei yletä. Vaikka pentu onkin jo kasvanut ja saattaisi jo ymmärtää jättää kengät rauhaan, en viitsi ottaa tämän suhteen turhia riskejä – vieressä kuitenkin kun on onneksi kaappi, johon ne saa kätevästi säilöttyä. Umpinaistakin tilaa tarvitaan eteisessä aina.

Toiselle puolelle eteistä olen porannut muutaman Muuton metallisen Dots-koukun. Näihin on helppo laskea paitsi käytössä oleva arkilaukku, myös Kertun valjaat ja tassupyyhe. Olenkin todennut, että eteisessä on hyvä olla aina muutama irrallinen koukku: niille löytyy aina käyttöä vaikkapa huivien, laukkujen tai vierastakkien pitiminä. Koukkujen alla oleva patteri ei ole kovin esteettinen, ja olenkin joskus pohtinut sen maalaamista jollain vahvemmalla värillä korosta sitä mitä et voi peittää -ajatusta mukaillen. Arjessa kuitenkin koko patteri unohtuu ja kiinnitän siihen huomiota lähinnä näissä valokuvissa, joten maalausajatus on saanut unohtua – enkä toisaalta ehkä kaipaisikaan pieneen eteistilaan lisää statement-yksityiskohtia.

Tämä vanha ysärimuovikori on minusta krouviudessaan aika hauska – nykyäänhän esimerkiksi Hay on ottanut tuotantoonsa Panier-sarjan, jossa on viitteitä vähän samanhenkisiin, ysärillä tutuksi tulleisiin muovisiin säilytyskoreihin. Jännä juttu, kuinka kaikki ysäri tuntuukaan nyt niin raikkaalta.

Yksi suurimmista eteisen toimivuutta lisänneistä jutuista on tietysti tuo vaatesäilytyssysteemi, joka tuo mukavaa lisää takki- ja kenkäsäilytystilaan. Nikkaroin aikanaan tuon kenkä- ja takkirekin ja sen takana olevan paneloinnin vähän kiireessä, enkä tuolloin maalannut paneeleja etukäteen ennen niiden kiinnittämistä seinään. Nyt se vähän kostautuu, sillä paneelien elämisen myötä muutamista ponteista on alkanut paljastua puunvärisiä viiruja. Täytyisi siis maalata panelointi vielä kertaalleen tässä joku päivä. Näin yleisesti suosittelenkin aina maalaamaan paneelit kertaalleen etukäteen, jotta jälkikäteen ei puun elämisen ansiosta tulisi tällaisia korjailutarpeita. Onneksi tuo on kuitenkin nopea sutaista siistiksi vielä jälkikäteenkin – kunhan vain saisi aikaiseksi.

Eteisessä on myös peili ja tuoli – nämä kaksi asiaa ovat eteisessä yleisestikin ihan must. Mielestäni eteisessä pitää aina olla jonkin istuin, johon voi istahtaa pukemaan ja riisumaan kenkiä. Tuolia vaihtelen aina fiiliksen mukaan, tällä hetkellä Hayn tummapuinen tuoli jatkaa tilan ruskeita sävyjä. Myös koreja käytän yleisestikin tosi paljon kaikenlaisissa säilytystarpeissa, kaikenlaiset sekalaiset ja omituiset tavarat piiloutuvat niin näppärästi niiden sisälle. Kuvan rottinkikori on H&M Homen mallistosta, ja olen maalannut se vaalealla hiekan sävyllä. Pienen kustomoinnin avulla tällaista onkin helppo saada vielä enemmän omaan sisustukseen sopivia.

Pienihän tämä eteistila näin yleisesti ottaen on, mutta muutamalla jutulla se on saatu ihan toimivaksi ja viihtyisäksikin – vaikka toki mielelläni tilaa sisustaisin enemmänkin. Etenkin kasvit olisivat tervetullut lisä eteiseen, mutta ne viihtyvät ikkunattomassa tilassa vain lyhyitä aikoja. Kuitenkin tykkään siitä, että tila on ennen kaikkea suht selkeä ja simppeli, jotta siellä mahtuu myös toimimaan – sehän se on tärkeintä eteistiloissa.

Millä tavoin te olette lisänneet eteisen toimivuutta?