Shaker-henkinen keittiö vanhaan taloon – nyt se on vihdoin valmis!

Keittiöni remontti, jonka piti alun perin olla vain pieni ja nopea fiksaus, osoittautui lopulta aikamoiseksi ikuisuusprojektiksi. Remontti paisui jonkin verran ajateltua isommaksi ja eri osien toimituksissa oli omat haasteensa. Tällä viikolla sain kuitenkin viimeisen puuttuvan palasen, mittatilauksena teetetyn liesituulettimen paikoilleen. Niinpä pääsen nyt vihdoin esittelemään täysin valmiin lopputuloksen teillekin.

Kuvia kertyi aikamoinen satsi, joten nyt kannattaa varata viereen kahvikuppi ja ottaa mukava asento. Tällaiseksi tämä vanhan talon keittiö sitten lopulta muuntui:

Suurin haaste keittiön suunnittelussa oli varmastikin sen kompakti koko. Entuudestaan tasotilaa oli todella naftisti ja toimivuuskin vähän niin ja näin. Tilan mitoista ja muodoista johtuen kaapistojen layoutille ei oikein löytynyt suurempia muutosmahdollisuuksia, ja niinpä en päätynytkään liiemmin siirtämään toimintojen paikkoja. Lisäksi halusin ehdottomasti säilyttää alkuperäiset puusepän tekemät massiivipuuovet, jotka lopulta määrittelivätkin vahvasti uudistuneen keittiön tyylin. Uusilla ovilisäyksillä saatiin viimeisteltyä ilmettä ja integroitua kodinkoneet kokonaan ovien taakse piiloon, joka omalta osaltaan rauhoitti ilmettä mukavasti. Mitoitusta tarkentamalla ja yhden ylimääräisen väliseinän poistamalla myös kaivattua tasotilaa saatiin pikkuisen lisää. Eihän tämä suurperheen keittiö ole edelleenkään, mutta omassa arjessa toimii nyt huomattavasti alkuperäistä paremmin.

Keittiöstä tuli tumma, tuollainen lyijynharmaa. Tämä väri toi minusta kivaa ryhtiä kokonaisuuteen, poisti liiallisen maalaisromanttisuuden ja nosti myös ovien kauniin pystyurituksen kauniisti esille. Päädyin teettämään puusepällä tarvittavat lisäovet integroidulle astianpesukoneelle, jääkaappipakastimelle ja uusille laatikostoille. Paikallinen Woode teki hienoa työtä, ja ero uusien ja vanhojen ovien välillä on minimaalisen pieni. Maalasin itse ovet perinteisellä pellavaöljymaalilla, näissä käsityön henki ja sivellinkuvio saivat jäädä näkyviin. Väriksi valikoitui Ottossonin Mörkgrå, joka sopi kivasti yhteen myös olohuoneen kaislansävyisten seinien kanssa – minulle oli tärkeää saada tämä väripari toimivaksi ja yhteensopivaksi. Olen tummaan keittiöön supertyytyväinen, se on tosi skarppi ja kuitenkin vanhaan taloon sopiva. Hiekanväriset yksityiskohdat ja seinien valkoinen helmiponttipaneeli tuovat kokonaisuuteen sopivaa pehmeyttä ja raikkautta.

Ehkä suurin vääntöä aiheuttanut asia oli kuvan uuni-liesikombinaatio. Tilassa oli entuudestaan vanha kermanvärinen Smegin uuni, jonka lopulta pitkin hampain päädyin myymään eteenpäin. Sen tilalle tulleet 45 cm leveät Schlosserin kodinkoneet mahdollistivat muutaman lisäsentin keittiötasoon – vaikka 15 cm ero on sinällään pieni, on se näin kompaktissa keittiössä kuitenkin merkittävä. Uusien kapeiden kodinkoneiden myötä myös uunin toisellekin puolelle saatiin mahtumaan laatikosto, tämä oli arjen säilytystarpeiden kannalta tosi hyvä parannus. Etukäteen koneiden koko kieltämättä hieman mietitytti, mutta nyt käytön myötä olen todennut pärjääväni erinomaisesti myös näillä hieman kapeammilla koneilla. Induktiotasossa on kolme levyä, jotka riittävät varsin hyvin, ja uunissa paistui viiden kilon joulukinkkukin ihan muitta mutkitta. Voin siis sanoa, että omassa arjessani en ole oikeastaan edes huomannut eroa standardilevyisiin koneisiin: jääkaapin viereen tulleet lisäsentit ja uuden laatikoston tuoma lisäsäilytystila puolestaan on kohentanut toimivuutta huomattavasti.

Allas säilyi ennallaan, tuo keittiössä jo entuudestaan ollut posliiniallas sopi sen verran kivasti tyyliin, etten halunnut lähteä sitä vaihtamaan. Toki hieman kapeammalla altaalla tasotilaan olisi taas saatu taas vähän lisää senttejä, mutta tämä olisi tarkoittanut taas lisää muutoksia runkoon ja oviin, enkä kokenut muutosta lopulta niin tärkeäksi ja perustelluksi. Iso allas on minusta myös ylellisyyttä, on ihana kun pannut ja pellit mahtuvat altaaseen muitta mutkitta. Altaan yhteydessä ollut vanha kaunis kaksiotehana vaihtui kuitenkin kätevämpään Hansgrohen Talikseen. Käytännöllisyys meni nyt kauneuden edelle, enkä ole katunut valintaa. Vanha hana on toki jemmassa ja katsotaan, josko sen saisi hyödynnettyä myöhemmin vaikka kylpyhuoneen puolella.

Liesituulettimen teetin peltisepällä, joka valmisti sen piirustuksieni ja speksausteni mukaisesti. Tuo ikkunan alunen oli tosi kinkkinen paikka liesituulettimelle, sillä laitteen piti olla tarpeeksi matala, kapea ja tietysti tyyliltään sopiva – mittasuhteiden ja liesituuletinlaitteen valinnan kanssa piti olla tosi tarkkana. Ikkunoiden lisäksi oman visuaalisen haasteensa toi myös oikealla sijaitseva palkki, jonka kohdalla ollut väliseinäke purettiin. Pienen luonnostelun jälkeen päädyin tuollaiseen perinteiseen viistettyyn liesituuletinkoteloon pienellä reunanostolla, ja minusta se istuu paikalleen oikein kivasti. Värin valitsin tason mukaan, se sai jäädä tuollaiseksi hiekkaisen vaaleaksi. Vaalean värin myötä liesituuletin sulautuu kauniisti paikoilleen ja keventää myös hieman tummien kaapistojen vahvaa ilmettä. Sisälle integroitiin ihan tavallinen, kaapin sisään integroitava liesituuletin. Hieman sisäänvedettynä se piiloutuu kauniisti kotelon sisään, ja yhden ohjainnapin myötä laitteen käyttö pysyy helppona, vaikka itse laite hieman syvemmällä kotelossa sijaitseekin.

Keittiön tasot ovat Cosentinon Danae-dektonia, joka on osoittautunut äärimmäisen helppohoitoiseksi ja kaikin puolin onnistuneeksi valinnaksi. Dekton on itsessään todella kestävä materiaali, ja on harvoja kuumuutta kestäviä materiaaleja – uunipannut ja kuumat kattilat voi siis laskea suoraan tason päälle. Naarmuuntumista ei tarvitse pelätä ja materiaali ei ime itseensä mitään, eli näiltäkin kanteilta valinta on todella huoleton. Tason paksuudeksi valitsin klassisen 30 mm, sillä tuumasin sen sopivan parhaiten perinteiseen shaker-ilmeeseen ja tuon jykevän altaan kaveriksi. Tasoon tehtiin myös pieni takanosto ilmettä viimeistelemään, tämä on hieman ohuempaa, 20 mm levyä. Danaen väri, tuollainen hiekkakivimäinen beige, on myös todella kaunis. Tasossa on pientä elävyyttä, joka tekee siitä luonnollisen näköisen – tästäkin yksityiskohdasta tykkään erityisen paljon.

Keittiön vetiminä käytin kahta erilaista mallia, molemmat on tilatty Byggfabrikenista Ruotsista. Kaappien ja laatikostojen vetiminä on tuollaiset neliskanttiset nuppivetimet, mutta integroituun jääkaappi/pakastimeen halusin hieman tukevamman otteen tarjoavan mallin. Minusta nämä sopivat oikein kivasti yhteen, mikseipä erilaisia vetimiä voisi sekoitella reilumminkin yhteen.

Ikkunaseinällä oleva reelinkitanko viimeistelee shaker-henkisen ilmeen ja tuo näppärää lisäsäilytystilaa usein käytössä oleville välineille. Tämä on ollut käytössä ihan ehdoton, ja tykkään myös kovasti tangon tuomasta rennosta ilmeestä. Hankin tangon Sekelskiftet-nimisestä puodista, sillä tykästyin tämän mallin heloihin ja yksityiskohtiin. On juuri sopivan perinteinen, mutta simppeli, ja detaljit ovat kauniisti viimeisteltyjä. Voin suositella.

Keittiön toisella puolella on lisää säilytys- ja tasotilaa. Tätä puolta käytän ennen kaikkea tarjoiluun ja esillepanoon, täällä on myös paikat näkyvillä oleville keittiökoneille ja -välineille sekä astiasäilytykselle. Olenkin esitellyt tämän puolen jo aiemmin blogissani, se valmistui hieman tuota toista puolta ennen. Alakaapistot pysyivät kokonaan vanhoina, ne vain maalasin uuteen uskoon. Taso vaihtui ja nikkaroin itse tuon avosäilytyshyllyn, joka nielee suuren osan astioistani. Tällaiset avosäilytysosiot tuovat minusta niin kivaa rentoutta keittiiöihin.

Keittiössäni on myös tällainen pikkuinen kulmakaappi-skafferi, joka tarjoaa täydellisen paikan mikrolle ja muille keittiökoneille, joita ei tarvitse tai halua pitää koko ajan näkyvissä. Tänne myös kuiva-aineet mahtuvat tosi kivasti, ja miksei sitä voisi astiakaappinakin käyttää. Vaikka tasotilaa on keittiössä vähän niukasti, tarjoaa se loppujen lopuksi tosi paljon säilytystilaa: osa keittiönkaapeistani ja etenkin tuo skafferi ovat vielä jopa puolityhjiä. Sinänsä siis arki rullaa näissäkin neliöissä tosi kivasti, enkä ollenkaan koe keittiötä liian pieneksi tai hankalaksi. Tämä juurikin siksi, että kaikille tavaroille on mietitty oma paikkansa ja säilytystilaa on tarpeeksi. Näin myös tasoille kertyy mahdollisimman vähän tavaraa ja ne pystytään ottamaan kokonaisuudessaan käyttöön. Olenpa nähnyt paljon tätä keittiötä tuplasti isompia tiloja, joissa tasoilla olevat tavararöykkiöt tekevät todellisen käyttötilan saman kokoiseksi, jopa pienemmäksi tähän keittiöön verrattuna. Eli kaiken a ja o on taas kerran organisointi ja huolellinen suunnittelu.

Tässä keittiöremontissa ei ollut tarkoitus laittaa kaikkea uusiksi, vaan ennemminkin kohentaa toimivuutta ja ulkonäköä harkituilla muutoksilla ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevia materiaaleja. Ja kyllähän näiden muutosten myötä tila on nyt ihan eri näköinen ja huomattavasti käytännöllisempi. Koska ennen-jälkeen -kuvaparit ovat aina herkullista katseltavaa, vilautan vielä näin lopuksi pari kuvaa lähtötilanteesta. Tästä siis lähdettiin liikkeelle:

Lue myös:

Keittiön valmis puoli ja diy-avokaappi

Ensimmäiset kuvat keittiöstä

Uuden kodin keittiösuunnitelmia