Ensimmäiset kuvat keittiöstä

Täällä arki rullailee mukavasti ja päivät täyttyvät työkiireistä ja kotiaskareista. Vuodenvaihteen lomamoodi on enää muisto vain ja arki hyrrää jo tuttua tahtiaan, ihan kuin ei koskaan olisi muuta tehnytkään. Nyt vireillä on kaikkea jännää: töihin liittyen tiedossa on tiedossa kutkuttavia uusia tuulia, joista kerron tuota pikaa, ja myös kotihommat nytkähtelevät nyt mukavasti eteenpäin. Kaikenlaiset uudistukset pitävät mielen virkeänä!

Kotona viime aikojen kivoimpia juttuja on ollut keittiön valmistuminen, nyt se on enää liesituuletinta vaille valmis. Esittelen keittiön tarkemmin sitten kun huuva on valmistunut, mutta en malttanut olla vilauttamatta jo muutamia kuvia ja tunnelmia tilasta. Keittiöllä kun on ollut hurja vaikutus myös viereisen olohuoneen ilmeeseen, joka tuntuu siistiytyneen sekin huimasti, kun keittiötavarat on saatu piilotettua ovien taakse. Niin ihanaa, kun pääsee viimein nauttimaan miltei valmiista tiloista – kotona on taas astetta mukavampi olla.

Viime aikoina olen iloinnut erityisesti tästä: siististä näkymästä keittiön suuntaan. Keittiö on tunnelmaltaan rento ja mutkaton, sellainen istuu minusta parhaiten tänne torppaan. Tykkään myös siitä, kuinka tumma harmaa sävy tuo ryhtiä tilaan ja karistaa liiallisen maalaisromanttisuuden. Lyijynharmaat kaapit ja kaislanvihertävät seinät ovat minusta myös aika kiva pari. Mietin pitkään keittiön sävyä myös olohuoneen kannalta, nämä tilat kun ovat niin vieretysten, että värien on toimittava yhdessä. Tässä kodissa teki mieli kokeilla jotain hieman erilaista, enkä ole kyllä näitä valintoja harmitellut. Tumma keittiökin tuntuu vaihteeksi ihanan skarpilta, sellaista minulla ei ole vielä koskaan ollutkaan. Kyllä vain erilaiset värit ovat niin ihania!

Kestävällä dektontasolla on ollut ilo kokkailla. Ja nuo Rostikset ovat muuten niin hyviä – lämmin suositus kaikille karjalanpiirakoiden ystäville.

Parhaillaan maalaan näitä keittiön pariovia, jonka vuoksi niistä on nyt kahvat irroitettu. Raikas valkoinen pellavaöljymaalikin freesaa ihan älyttömästi olohuoneen ilmettä, vaikka ihan siistissä, joskin kellastuneessa kunnossa ovet olivat vanhastaankin. Maalauksen tehoa ei kannatakaan koskaan aliarvioida, pienellä vaivalla saa usein aikaan ison muutoksen. Tämän viikon tehtävälistallani on kaikkien olohuoneiden ovien ja listojen maalaus, vielä on vähän hommaa edessä, mutta odotan jo kovasti lopputulosta ja entistä raikkaampaa tilaa. Nämä ovat sellaisia näennäisen pieniä asioita, joilla on kuitenkin iso merkitys kokonaisuuteen.

Viime aikoina olen innostunut taas kaikenlaisesta kokkailusta – valmistuneella keittiölläkin on tähän iso merkitys, luulen. Posliiniallas kuului tähän keittiöön jo ennestäänkin, enkä halunnut luopua siitä, vaikka se olikin melko kookas valinta muuten kompaktiin keittiöön. Isossa altaassa on kuitenkin ihana tiskata ja se on myös tyyliltään nappi shakerhenkiseen keittiöön. Onkin niin tärkeää, että materiaalit, varusteet ja välineet ovat toimivia, oli kyse sitten veitsestä tai vaikka keittiötasosta. Tuo Hansgrohen hana on myös hyvä esimerkki tästä: altaan parina oli entuudestaan klassinen kaksiotehana, joka oli kaunis, mutta käytössä aika epäkäytännöllinen. Ehkä se löytää jatkokäyttöä vielä jostain muualta, arjen kannalta ei niin kriittisestä tilasta. Uuden hanan helppokäyttöisyys on kuitenkin ilostuttanut joka päivä: kauneuden sijaan käytännöllisyys on kuitenkin se tekijä, jonka tulisi ensisijaistesti ohjata valintoja. Ja parasta tietenkin kun saa samassa paketissa molemmat.

Mutta sellaisia kuulumisia täällä, perusarkea ja rentoa kotona oloa. Rästihommien hoitelua ja tulevaan valmistautumista. Kodista nauttimista ja uusien projektien suunnittelua. Ja taas on viikonloppu edessä – se tuntuu koittavan nykyään aina vain nopeammin.

Mukavaa loppuviikkoa!