Tämän kodin hyvät ja huonot puolet
Kirjoitellessani aiemmin tällä viikolla kotihaaveistani mieleeni tuli ajatus kertoa muutama sana vielä tästä nykyisestäkin asunnosta. Niistä asioista, joista pidän tässä asunnossa erityisen paljon tai jotka ovat osoittautuneet erityisen hyviksi remonttiratkaisuiksi, ja niistä asioista, jotka taas koen tämän asunnon huonoina puolina. Tällainen pieni check list on hyvä itsellekin ajatusten selkiyttäjänä, ja ehkäpä joku muukin saa tästä ajatuksia omaan kotiin tai kodin etsintäänsä. Eli tässäpä tulee tämän kodin plussat ja miinukset:
Plussat
Ensimmäisenä on pakko mainita valo, se on eräs tämän asunnon ehdottomasti parhaita puolia. Olohuoneen ikkunat ovat lounaaseen päin, ja se takaakin mukavan valon oleskelutiloihin oikeastaan koko päivän ajan. Minulle valo on henkilökohtaisesti tosi tärkeä juttu ja yksi kodin tunnelmaan eniten vaikuttavista asioista, enkä millään haluaisi asua sellaisessa asunnossa, jossa luonnonvalon määrä on niukka – sitäkin on nimittäin joskus kokeiltu. Toki ikkunoiden suunnallakin on aina kääntöpuolensa: kun olohuone on valoisa, on päinvastaisessa suunnassa sijaitsevat keittiö ja makkari puolestaan vähän hämärämpiä. Mutta silti pääasia on, että oleskelutiloissa riittää valoa, sillä siellä sen merkitys erityisesti korostuu.
Pidän myös erityisen paljon siitä, että näkymät asunnostani ovat kauniit jokaiseen suuntaan. Kaupungissa asuessa tämä ei ole nimittäin ollenkaan itsestäänselvyys. Tämän asunnon myötä olenkin varmistunut siitä, että kauniit näkymät ovat yksi kriteereistäni myös tulevaisuuden asuntokaupoissa – ei niiden tarvitse nyt mitään merinäköalaa olla, mutta jotain muuta betonikerrostalojen ja asfaltin sijaan kuitenkin. Nyt ulkona vastassa on kauniita puutaloja ja puistomainen piha. Tämä on mukava seikka muutenkin, mutta erityisen kiva juttu myös koirankin kannalta, kun tassujen alla ei ole pelkkää kovaa asfalttia.
Itse pidän myös siitä, että kodissani on sen napakoihin 55 neliöön nähden ihan mukavasti säilytystilaa – tai näin itse ainakin koen asian. Toki asun yksin ja omistan aika kompaktin määrän tavaraa, joten vaikkapa hamstraukseen taipuva pariskunta voisi olla tästä eri mieltä. Omassa käytössäni ei asunnossa kuitenkaan ole tilaa, jonka säilytysratkaisut olisivat riittämättömiä, niin keittiön, kylppärin, eteisen kuin makkarinkin osalta säilytys on minulla ihan hanskassa. Ainoa kriittinen kohta on erillinen vaatehuone, jonne olen tuupannut kaiken hankalan ja isokokoisen – sen järjestäminen pitäisikin ottaa lähiviikkojen asiaksi. Olen kuitenkin superiloinen siitä, että asunnossani on tällainenkin tila, sillä aina tarvitaan paikkaa näille suurempien tavaroiden säilyttämiseen.
Asunnossa vallitseva henki on myös kiistaton plussa. Lautalattioilla, kivisillä ikkunapenkeillä, vanhoilla valurautapattereilla ja lasipariovilla on vain oma viehätyksensä. Nämä kaikki edellä mainitut asiat – valo, näkymät, säilytystilojen riittävyys ja asunnon henki – ovat oikeastaan niitä asioita, jotka saivat minut hankkimaan tämän asunnon ja myös niitä asioita, joita yleisesti arvostan eniten. Toki toimiva pohjaratkaisu pitää vielä lisätä yhdeksi kriteeriksi, mutta tämänkään suhteen ei ole suurta valittamista – toiminnot mahtuvat paikoilleen eikä niistä ole tarvinnut juurikaan karsia, enkä voisi myöskään sanoa tämän asunnon olevan millään lailla epäkäytännöllinen pohjansa suhteen.
Jos ajatellaan remontissa tehtyjä muutoksia, ovat parhaita niistä kylpyhuoneen ja keittiön toimintojen kohentuminen. Molempien näiden koko on aika nafti, mutta arjessa kumpikin tila toimii vallan hyvin. Konkreettisia esimerkkejä tästä on ainakin riittävän pituinen ja käytössä ihanan huoleton terästaso keittiössä ja riittävän kokoiset altaat kummassakin tilassa (inhoan liian pieniä altaita), sekä tarpeellinen määrä säilytystilaa. Kun kaikelle on mietitty oma paikkansa, ajautuu harvoin ongelmiin tavaravyöryjen kanssa. Tokihan lisätila ei olisi koskaan pahitteeksi, mutta tälläkin pärjää varsin hyvin – varsinkin kun muistaa inventoida omaa omaisuuttaan vähän väliä ja haalia ympärilleen vain asioita, joita todella käyttää.
Puhtaasti sisustuksellisesti ajateltuna etenkin makuuhuoneen seinäkiinnitteiset yöpöydät ja seinävalaisimet ovat osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi. Ilme on niiden myötä paljon kevyempi, kun lattiatila pysyy eheänä eivätkä johdot seilaa pitkin lattiaa. Siivouskin on paljon mukavampaa, kun ei tarvitse väistellä pöydänjalkoja. Kannatti siis roilottaa valaisimien sähköjohdot seinän sisään, vaikka tässä vähän ylimääräistä hommaa olikin.
Miinukset
Suurin miinus tässä elämäntilanteessani, jonka ansiosta kodin vaihto onkin jossain määrin ajankohtaista, on työhuoneen tai työtilan puute. Toki pienellä järjestelyllä tai kalusteiden vaihdolla pienen erillisen työpisteen saisi järjestettyä tähänkin asuntoon, mutta en halua tässä vaiheessa lähteä uusimaan kalusteitani pienemmiksi. Tällä hetkellä teen töitä olohuoneen ison ruokapöydän ääressä – se kyllä mukautuu tähänkin tehtävään ihan hyvin, mutta kaikki työroippeet ovat tällöin koko ajan silmillä. Siksipä olisi kiva saada erillinen tila, jonka oven saisi tarvittaessa myös kiinni, ja yleiset oleskelutilat pysyisivät näin vähän siistimpänä.
Asuntoni sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, tosin ei ihan maan tasalla, mutta tämän seikan voisin myös luokitella lieväksi miinukseksi. Mielelläänhän sitä ihailisi kauniita maisemia hieman ylempää. Toki sitten taas hissittömässä talossa remontti ja muutto olivat huomattavasti mukavammat toteuttaa, kun ei ollut ylimääräisiä portaita kiivettävänä. Myös Kertun tulon myötä helppoa pääsyä pihalle osaa arvostaa entistä enemmän – joten onkohan tämä asia miinus sitten kuitenkaan.
Voisin toki listata miinukseksi myös keittiön ja kylppärin kompaktin koon, mutta kun homma näissä toimii ja toiminnot ovat sujuvia, ei neliöillä loppujen lopuksi ole merkitystä. Olen ollut paljon suuremmissakin tiloissa, jotka ovat toimivuudeltaan heikot – eli aina ei tosiaankaan ole kyse pelkistä neliöistä. Toki ne helpottavat asiaa, mutta eivät sinällään takaa mitään, kaikki lähtee aina toimivista ratkaisuista ja toimintojen sijoittelusta. Mietin myös hetken, onko erillinen keittiö tässä asunnossa miinus – ja totesin ettei se ole. Pienessä asunnossa erillinen keittiötila on mukavaa vaihtelua ja sotkutkin pysyvät omassa tilassaan. Ja onhan erillisissä keittiöissä myös sitä jotain kodikkuutta, joka avokeittiöistä tyystin puuttuu.
Tämä postaus on oikeastaan hyvä muistilista itselle niistä pääperusteista, joista kodissa arvostaakaan. Näiden asioiden on suotavaa olla kohdillaan myös tulevissa kotikandidaateissa – muuten on aina epätodennäköistä, että ihastuisin ja innostuisin tilasta. Tokihan poikkeuksia aina on ja joskus asuntonäytöllä tulee vain se fiilis, joka vie mukanaan. Mutta käytännön ihmisenä muitakin perusteita pitää minulla kodin hankinnassa ehdottomasti olla.
Mitä asioita te pidätte erityisen tärkeänä kodin suhteen?