Kurkistus astiakaappiini

Sain taannoin lukijaltani toiveen esitellä tarkemmin astiakaappini sisältöä. En suoralta käsin muista, olenko aiheesta koskaan yksittäisiä nostoja lukuunottamatta kirjoittanut, joten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Nyt seuraavaksi on siis vuorossa tarkempi kurkkaus astiakaappiini, joka ei niinkään koostu yhdestä kuratoidusta sarjasta, vaan sekalaisesta kokoelmasta perusklassikoita, vintagea ja sieltä täältä haalittuja kippoja ja kuppeja.

Säilytän käytännössä kaikki astiani tässä seinäkiinnitteisessä astiakaapissa, joka on koottu Ikean rungoista ja A.S. Helsingön tammiviiluovista. Olen pitänyt tästä ratkaisusta paljon; on jotenkin tosi helppoa ja selkeää, kun kaikki astiat löytyvät yhdestä kohtaa. Pidän myös tärkeänä sitä, että jokaisella astialla on oma paikkansa, eikä vaikkapa lautasia etsiessään tarvitse nostella kulhopinoja pois edestä. Minulla on varattuna yksi hylly aina yhdelle astialajille: yksi lautasille, yksi laseille, yksi kulhoille ja pienemmille aseteille; näin astiakokoelmaa on helppo hallita eikä se pääse ryöstäytymään käsistä. Ruoanlaittovälineet, kuten kattilat, kapustat ja leikkuulaudat säilyvät puolestaan tason alla keittiön toisella seinällä; tällainen jako kattaus- ja ruuanlaittoastioihin onkin ollut käytännössä tosi toimiva.

1. Arjen perusvarmat

Astiakaappini sisällön voi jakaa karkeasti kolmeen eri tyylisuuntaan. Suurin osa astioistani kuuluu arjen perusvarmat -kategoriaan, eli yksinkertaisiin ja monipuolisiin, nykytuotannossa oleviin astioihin. Omistan aika paljon valkoista Iittalan Teemaa, joka ei varmasti sen suurempaa esittelyä kaipaa. Tämä taipuu kaikenlaisiin arkisiin ruoka- ja esillepanotarkoituksiin, ja on aina yhtä ajankohtaisen näköinen. Teeman lisäksi minulla on jonkin verran Rörstrandin Swedish Grace -sarjaa, joka on astetta klassisempi ja ylellisempi astiasarja. Pidän paljon myös sarjan leveäreunaisesta lautasesta ja sen hennosta lettimäisestä kuvioinnista. Rörstrandin ruokalautaset valikoituvatkin useimmiten käyttööni, ja erityisesti silloin jos on tarkoitus kattaa edes piirun verran nätimmin.

Nykytuotannossa olevista laseista ehdottomia suosikkejani ovat nämä Iittalan Essence-lasit. Ne vain sopivat niin sulavasti käteen, ovat miellyttävän ohutta lasia ja toimivat kaikenlaisille juomille aina vedestä viiniin. Ja nyt puhun nimenomaan sarjan pienemmästä lasista; isompi on taas käteeni jo turhan isokokoinen ja raskas. Omistan näitä laseja sekä vaaleanpunaisena että tummanvihreä, ja molemmat värit ovat kovasti mieleeni. Kulloinkin käytössä oleva sävy valikoituu lähinnä fiiliksen ja tarjoiltavan juoman mukaan; limonadit ja kuplavedet sopivat erityisen ihanasti tähän vaaleanpunaiseen versioon.

2. Vintage

Ns. peruskaluston lisäksi kaapistani löytyy myös aika kasa vintageastioita. Etenkin vanhoja laseja on valikoimiini kerääntynyt aika paljon, ja suurin osa niistä on värillisiä. Nämä maustavat ihanasti perusvalkoista kattausta ja tuovat tähän ihan omaa twistiä. Olen myös heikkona kuviolliseen kirkkaaseen lasiin, tästä hyvä esimerkki on nuo Riihimäen vanhat asetit. Ihan täydelliset pullalautaset astetta nätimpään kattaukseen – ja toisaalta tuovat kivaa kontrastia vaikkapa arkisen voileivän tarjoiluun.

3. Kömpelö keramiikka

Kolmas kategoria kaapissani on savityyppiset, vähän kömpelötkin esineet. Näissä on kiistatta se oma viehätyksensä! Etenkin kaikenlaiset tarjoiluastiat kiinnostavat tässä muodossa, ja kokoelmassani onkin etenkin tämäntyyppisiä vateja ja kulhoja. Aikanaan Dotsista ostamani tummanruskeat kulhot ja pienet vaaleat espressokupit viehättävät erityisesti, näihin on kiva asetella kaikenlaisia pieniä tarjottavia. Arabian Ruska-astiastoa en sentään ole vielä alkanut keräämään, vaikka kieltämättä sekin vähän kiinnostaisi – se taitaa olla edelleen trendikkäimpien vintageastiastojen kärjessä paitsi Suomessa, myös Ruotsinkin puolella.

Siinäpä oikeastaan astiakaappini sisältö pähkinänkuoressa. Jonkin verran minulta löytyy myös Iittalan Sarjaton-sarjan astioita, mutta loput kaapin astiat ovat lähinnä sekalaisia vintagelöytöjä. Minkä tyyppisiä astioita teidän kaapistanne löytyy – perusklassikoita, vintagea, käsintehtyä vai jotain vallan muuta?