Mustavalkoista olohuoneessa
Meidät sisustajat voi tunnetusti jakaa kahteen ryhmään: on kausisisustajat, jotka vaihtelevat kotinsa ilmettä aina sesonkien mukaan ja sitten on sisustajat, joiden kotia eivät vuodenajat juuri hetkauta. Itse kuulun ehdottomasti ensimmäiseen kastiin; minusta on vain kivaa, että koti elää vuodenkierron mukaan ja siellä vallitseva tunnelma muokkautuu pienillä jutuilla kulloinkin vähän erilaiseksi. Tämä on osittain myös tietynlaista vaihtelunhalua ja intohimoa sisustusta kohtaan: kun pitää sisustuksesta ja erilaisten tunnelmien luomisesta, ei usein malta kovinkaan pitkään pitää näppejänsä erossa tästä.
Nyt syksyn tullen teki mieli uudistaa maltillisesti olohuoneessa ja selkeyttää pikkuisen tilan ilmettä. Niinpä kesäiset kukkatyynyt saivat lähteä ja tilalle tuli simppeliä mustavalkoista. Nyt nautin taas selkeytyneestä, yksinkertaisesta tunnelmasta, jonka graafiset kuviot ja mustavalkoisuus saavat aikaan.
Mustavalkoisessa on selkeytensä ansiosta jotain tosi rauhoittavaa. Vaikka pidänkin enemmän pehmeistä sävyistä kuin vahvasta graafisuudesta, tuntuu mustavalkoisuus aina silloin tällöin ihanan raikkaalta – murrettuihinkin sävyihin voi joskus tulla ähky. Toki sävyä on pehmentämässä useampikin elementti, kuten rento juuttimatto, jota en vielä raaskinut siirtää syrjään syksyn tieltä. Myös taannoin poimimani auringonkukat sulostuttavat edelleen vaasissa – ne tuovatkin olohuoneeseen roppakaupalla väriä ja energiaa. Jyrkkä mustavalkoisuus ei ole oma juttuni, vaan kaipaan tämän lomaan juuri tällaista pehmennystä: erilaisia valkoisen sävyjä, luonnonmateriaaleja ja pieniä elävöittäviä yksityiskohtia.
Päiväsydämellä satoi kaatamalla vettä, ja piti oikein sytyttää kynttilät hämyisen hetken tunnelmaksi. Ikkunalaudalla on uusi vanha löytö äitini varastoista; Riihimäen narupurkki, joka toimittaa kuperasta pohjastaan huolimatta ihan mukavasti myös kynttilälyhdyn virkaa. Tällaisista lasipurkeista on niin moneen, ne toimivat hyvin myös maljakkoina tai erinäisten asioiden säilömiseen. Vanhat purkit ovat parhautta.
Sittemmin ilma selkeni ja tällä hetkellä aurinko paistaa jo täydeltä terältä. Kuvissa onkin sekoitus keskipäivän kaatosadetta ja iltapäivän aurinkoa – jännä miten kodin tunnelma muuttuu valon mukaan ihan erilaiseksi. Olohuoneen tunnelmaa ajattelin puolestaan muokkailla vielä vähän lisää muutamilla tauluvaihdoksilla, ja kaavailinpa pystyttäväni sohvan viereen pienen hyllykönkin varastossa olevista laatikoista. Palaillaanpa siis tähän kun puuhat etenevät.