Maukasta junamatkaa(ko?)

Tuossa taannoin oli melkoista meteliä siitä, kun VR:n matkatarjoilut eivät olleet ihan sitä parasta luokkaa. Nyt kun tässä istuskelen junassa ja teen paluumatkaa kohti Helsinkiä, tämä tuntuu yhtäkkiä melkolailla akuutimmalta aiheelta. Pori-Tampere-välin junassahan ei ole tarjolla mitään naposteltavaa ostettavaksi, joten pitää vielä odottaa hetkinen. Tampere-Helsinki-välimatka varmaan tarjoaa nälkäiselle matkailijalle enemmän mahdollisuuksia. Ellei siis kipaise jo Tampereen asemalla hakemassa jotain syötävää R-kioskilta tai muilta vastaavilta. Fiksu jos olisi, niin sitä olisi tehnyt jotain matkaevästä.

Matka Tampereelta Helsinkiin sujuikin jo paljon paremmissa merkeissä nälkäisen matkailijan kannalta. Junassa oli ravintolavaunu, joten valikoimaa on melkolailla enemmän kuin junissa, joissa kärry kulkee junan läpi. Näin äkkiseltään ei tule kyllä mieleen, milloin olisin viimeksi ostanut jotain tuollaisesta kärrystä. Käsittääkseni nämä VR:n hudit ovatkin tapahtuneet lähinnä näiden vaunujen kanssa.

Ravintolavaunu tarjosi siis hyvän valikoiman, josta loppujen lopuksi päädyin hyvinkin perusvaihtoehtoo; perunamuusiin ja lihapulliin. Annos ei ollut se kaikkein edullisin, mutta kuitenkin ihan kilpailukykyinen verrattuna esimerkiksi liikenneasemiin. Mistään gourmet-ateriasta ei suinkaan kysymys ole, mutta tuskin sitä kukaan liikkuvassa junassa odottaakaan. Annos täytti odotukset ja vatsan joten mitään nuristavaa ei kyllä ole.

Junalla tulee kohtalaisen harvoin kuljettua nykyään, mutta tämän ravintolakokemuksen perusteella voisi kyllä useamminkin matkan tehdä, mikäli tarvetta on. Ruualla on reissuun kuitenkin aika iso vaikutus. Jos kohdalle osuisi joku ikävähkö leipä, jossa on puolikas juustonviipale, niin silloin ei tietenkään olisi yhtä positiivinen tunnelma.