Rautaisannos maksapihvejä

Maksa jakaa mielipiteitä. Aloitetaanpa ihan nyt suoraan sillä toteamuksella. Sillä on ystävänsä, jotka ovat erittäin intohimoisia sen suhteen ja vastaavasti sillä on inhoajansa, jotka eivät siedä edes koko ajatusta. Kuului sitä kumpaan leiriin tahansa, maksa on kuitenkin ollut pitkään kohtalaisen näkyvä osa ruokakulttuuria. Itse kuulun siihen ryhmään tuossa välimaastossa, joka ei maksaa inhoa, mutta ei myöskään riemusta kiljahtele sitä saadessaan. Kokki puolestaan on enemmän tuollainen maksa-kiljahtelija.

Tätä kyseistä sisäelintä ilmestyi pakastimen kätköistä, joten siitä nyt olisi tarkoitus tehdä jotain simppeliä. Tämä on taas siltäseltä (kuulemma ei ole oikea sana, mutta meidän suvussa sitä on käytetty ja tässä se nyt on. Tarkoittaa siis “siltä ajalta/kerralta”), kun ystävämme olivat kylässä ja toivat tullessaan kaikkea kivaa. Maksan kanssa ei välttämättä kannata turhaan pelleillä vaan sen on parhaimmillaan sellaisena. Ei siis raakana tietenkään, mutta vahvat kastikkeet ja mausteet vievät siitä sen jujun vallan mennessään.

Tässä naudan maksaa oli noin 400 grammaa. Mikäli maksassa on kalvo, se poistetaan. Maksasta tehdään noin sentin paksuisia viipaleita. Maksan lisäksi tarvitaan noin 180 grammaa pekonia, noin desi silputtua persiljaa ja maustamiseen suolaa, valkopippuria, sitruunan puolikas sekä voita paistamiseen. Ei siis mitään ihmeellistä. Pekonit leikeltiin palasiksi ja paistettiin ensin, niin että kuivuessaan ne olivat mukavan rapsakoita. Jätä rasva, mikäli se ei ole kauhean kärvähtänyttä. Tämän jälkeen paistellaan suolalla ja valkopippurilla maustetut maksan viipaleet voin kera. Niiden paistamisessa saa olla tarkkana, sillä alikypsä maksa ei ole hyvää, mutta ylikypsästä tulee sitten taas sitkeätä… Päällipinnalle laitetaan taas suolaa ja hivenen valkopippuria. Viipaleet käännetään ja paistetaan nopeasti toiseltakin puolelta.

Viipaleiden kääntämisen jälkeen lisätään pannulle puolikkaan sitruunan mehu ja silputtu persilja. Vähän pyöritellään nestettä ja persiljaa ympäriinsä ja ruoka alkaa olla valmista. Maksaviipaleet vaan lautaselle ja kaadetaan pannulta vähän kastiketta päälle. Pinnalle ripotellaan paistettuja pekonipaloja ja nautitaan esimerkiksi keitettyjen perunoiden kera. Täällä oli kokeilussa sinisiä perunoita, jotka näyttivät lautasella melkoisen eksoottisilta.

Näin on tullut saatua myös hyvä annos rautaa ja A-vitamiinia, joita maksasta löytyy. Jos maksa ei siis ole tuttu juttu entuudestaan, niin kannattaa kyllä kokeilla. Tosin pitää tosiaan varautua siihen, että kypsyys on saatava oikein, jottei ensikokemuksesta tule ikävä. Siksipä voikin olla hyvä ajatus turvautua kokeneeseen kokkiin tuttavapiirissä tai käydä maistelemassa maksaa ravintolassa ensimmäisellä kertaa. Ja valmistuksessa harjoitus tekee mestarin.