Rakastunut kriitikko
Elokuu samettisine iltoineen on koittanut – ja meidän puinen sydänkäpymme edistynyt entisestään. Runko on nyt saanut ylleen myös kattoristikot ja aluskatteet (nyt saa sataa niin paljon kuin lystää:) sekä ikkuna-aukkoihinsa valitsemamme ikkunat. Nuo kuusiruutuiset olivat tosiaan ne, johon pitkän pohdinnan jälkeen päädyttiin. T-ikkunoista olin aina haaveillut, mutta poikittainen t-kirjaimen välipuu olisi meidän mitoissamme osunut juuri katseen korkeudelle, joten jouduin heivaamaan tuon haaveen romukoppaan.
Ikkunoiden sijoittelu aukkoihin, se oli myös oma prosessinsa. Halusimme akkunamme mahdollisimman paljon talon ulkoseinien kanssa samaan linjaan. Tähän oli kaksi syytä: ensinnäkin se oli meistä ulkonäöllisesti raikkaampi ja modernimpi ratkaisu kuin syvälle seiniin upotetut ikkunat. Toinen syy olivat ikkunalaudat, joita haluamme sisälle taloon jäävän mahdollisimman paljon esille. Ja mitä ulommaksi ikkuna siis sijoitetaan, sitä enemmän ikkunalaudalle jää tilaa talon sisäpuolelle.
Olen niin äimistynyt siitä, että talon runko kuin ikkunatkin ovat jo paikoillaan, että tarkastelen taloamme sekä valtavan innostuneesti – että erittäin kriittisesti. Ristiriitaista, eikö. Onko kuusiruutuinen ikkunamalli varmasti hyvä? Ovatko ikkunat sopivan kokoiset suhteessa muuhun taloon? (Tätäkin asiaa oli erittäin vaikeaa arvioida myyjän kanssa toimistolla taloa suunniteltaessa). Entä toimiiko pohjapiirros ja huonejako varmasti? Olisiko neliöitä pitänyt olla sittenkin lisää? Haahuilen katetun talon sorapohjalla ja mittailen katseellani huoneita. On hassua nähdä koko alakerran pinta-ala yhdellä silmäyksellä, kun väliseinät vielä puuttuvat.
Talon ohella tontillamme tönöttää pieni uusi mökkerö nimeltään Bajamaja. Vuokrasimme sen Lassila&Tikanojalta raksanmiehiä varten, ja ilman että mieheni olisi asiaan jossain blogissa perehtynyt, emme tosiaankaan olisi tällaista(kin) asiaa tullut ajatelleeksi. Huussi on tervetullut mukavuustekijä kaikille tontilla työskenteleville – ja myös erityisen järkevä sijoitus niitä työmiehiä varten, joille maksamme tuntipalkkaa: mikäli miehet lähtevät aina vessareissulle lähimmälle huoltoasemalle (ja tuntitaksa raksuttaa) tai pissivät marjapensaisiin (yök!), kannattaa enemmin tarjota heille lähihuussi omalla tontilla.
Koska tässäkin asiassa kannattaa olla hintatietoinen, kilpailutin taannoin myös useamman Bajamajan vuokraajan, ja Lassila & Tikanoja (en edes tiennyt, että heilläkin on tällaista palvelua) http://www.lassila-tikanoja.fi/osoittautui hinnaltaan järkeväksi ja erittäin palvelualttiiksi. Maksamalla yhden könttäsumman huussi siis toimitetaan tontille, ja se haetaan pois kun vuokra-aika päättyy. Lisämaksusta palveluun kuuluu myös huussin välityhjennys, mutta meidän Bajamajamme on sen verran vähäisellä käytöllä, ettemme sellaista tarvitse.
Tällä hetkellä tapetilla on kuumeinen ulkomaalin värisävyn pähkäily – kerron pian mihin sävyyn olemme luultavasti päätymässä ja miksi…