Mihin tarvitsemme hiljaisuutta?
Olen monesti siunaillut täällä blogissani sitä, kuinka ihanaa on (joka ikinen kerta!) talolle ajaessamme päästä pois kaupungin melusta ja hälinästä. Usein fiilikset kulkevat samaa rataa: kaupungista startattuamme moottoritiellä pulssi hakkaa vielä tuhatta ja sataa ja olo on stressaantuneen tuskainen. Moottoritieltä pienemmälle tielle käännyttyämme kädessä on useimmiten tutulta huoltsikalta napattu höyryävä kahvikuppi, ja kännykkä kaikkine kilinöineen on päätynyt jo laukun pohjalle. Hengitys rauhoittuu, ja katse alkaa hakeutua ohikiitäviin maisemiin: laakeisiin peltoihin, järvien pohjukoihin, pieniin kyliin vanhoine taloineen ja kenties taivaalla liitävään lintuauraan. Sisäinen rauha, se sanaton hyvänolon tunne, alkaa siis jo kauan ennen kuin saavumme omaan pihaamme.
Yksi suurimmista syistä jo maalle ajamisen tuomassa rauhoittumisessa on hiljaisuus, itse asiassa jo hiljaiset, ohi lipuvat maisemat. Olen jostain syystä viime aikoina pohtinut paljonkin hiljaisuuden merkitystä ihmiselle, ehkä turhautunut taas liiaksikin kaupunkikotiamme ympäröivään hälinään: hirvittää miltei tarkemmin ajatella, miten se tietämättämme vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseen olotilaamme. Saatikka taaperoon, joka on viettänyt kaupungin ytimessä elämänsä ensimmäiset vuodet. Apua.
Tapasin juuri työni puolesta hiljaisuutta tutkineen ja aiheesta kirjojakin kirjoittaneen Outi Ampujan, jonka kanssa meillä oli todella mielenkiintoinen keskustelu hiljaisuuden tarpeellisuudesta kaupunkilaiselle. Koska tämä keskustelu ihan viimeistään avasi silmäni hiljaisuuden tarpeellemme, haluan listata myös teille tärkeimpiä pointteja aiheesta.
Mihin tarvitsemme hiljaisuutta TOP 7
- Noin miljoona ihmistä Suomessa asuu melun riskirajat ylittävillä alueilla. Suomalaisista 36–38 prosenttia on meluherkkiä: tällä ryhmällä on mahdollisesti muita suurempi tarve hiljaisuuteen, ja meluherkkyys on ihmisillä geneettisesti periytyvä.
- Liiallisella metelillä on tutkitusti haitallisia tekijöitä ihmisen hyvinvointiin: jatkuva melulle altistuminen rasittaa elimistöä fyysisesti ja psyykkisesti, ja riski saada melusta aiheutuvia haittavaikutuksia kasvaa (unen laatu heikkenee, verenpaine kohoaa, immuniteettitaso laskee, keskittymiskyky heikkenee ja stressitaso nousee).
- Säännöllisellä pistäytymisellä hiljaisiin paikkoihin on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Jo 5-7 minuutin oleskelu elvyttävässä rauhallisessa ympäristössä laskee verenpainetta ja pulssia.
- Myös luova työ, jota yhä useampi meistä tekee, vaatii välillä aivojen joutokäyntiä, jota hiljaisuus edesauttaa. Haaveilu, unelmointi ja muisteleminen sujuvat helpoiten hiljaisuudessa.
- Hiljaisuus on armelias asia: se ei pakota tai vaadi ihmiseltä mitään, vaan antaa potentiaalin siihen, että jotain positiivista voi tapahtua. Heittäytyminen hiljaisuuteen voi olla usein myös hetki onneen.
- Myös kaupungissa kannattaa hakeutua hiljaisille alueille: metsiköihin, puistoihin, merenrannalle tai kirjastoon. Jostakin saattaa löytää jopa hiljaisen kahvilan.
- Kotonakin kannattaa vaalia hiljaisia hetkiä: pitää taukoja television, radion tai musiikin taustahälystä. Arkeen voi myös luoda hiljaisia traditioita, kuten sanomalehden lukua aamupalapöydässä täydessä rauhassa tai viikoittaista, rauhoittavaa saunakäyntiä.
Koska kaikki teistä eivät todellakaan ole raksaamassa tai muuttamassa kaupungista mihinkään, on ajatus siitä, että myös kaupungista voi löytää hiljaisia paikkoja (ainakin melkein), minusta mainio. Kunhan vaan hiljaisuuteen muistaa hakeutua tarpeeksi usein kiireenkin keskellä.
Siispä hiljaisia pääsiäishetkiä kaikille, ja ensi postauksessa taas lisää sitä itseään: raksan kuulumisia J
