Kuka tekisi talomme?

Processed with VSCOcam with c1 preset
Viime kesänä Vantaan asuntomessuilla ihastuimme kovasti Kontion Harunire-hirsitaloon.

 

Hirsitalo-ajatuksen myötä aloitimme siis uuden kilpailutuskierroksen, täällä kertaa tunnetuimmilla hirsitalovalmistajilla. Mitä näitä nyt on: Honka, Kontio, Finnlamelli…kilpailutus oli siinä mielessä helpompaa, että edellisellä kierroksella olimme jo oppineet jonkin verran raksa-sanastoa (kuten MAANVARAINEN ALAPOHJA, VESIKATON SUUNTAINEN ALAPOHJA tai TALON VAIPPA), joten myyjien heittelemät termit eivät olleet enää yhtä hepreaa.

Tällä kierroksella avainasiaksi nousi suunnitteluprosessin mutkattomuus. Ensimmäisenä kävimme Hongan tyylikkään pelkistetyssä toimistossa, jossa asioimme miellyttävän, asiallisen myyjän kanssa. Mutkia matkaan aiheutti kuitenkin hahmottelemamme pohjapiirros, joka olisi aluksi, ja sitten vielä jokaista muutosta tehtäessä, pitänyt erikseen piirrättää firman omalla arkkitehdillä (myyjämme ei siis piirtänyt). Siinä vaiheessa, kun pohjaa pitäisi pyöritellä ees sun taas, tämä vaihtoehto kuulosti kiireiselle lapsiperheelle hyvin haastavalta. Tapaamamme myyjä otti käyntimme jälkeen verkkaisen oloisesti yhteyttä vasta viikkojen päästä ensikäynnistämme. Jäi ehkä vähän sellainen vaikutelma, että tehokkaamminkin heidän puoleltaan olisi voinut toimia. Honkaa pidetään yleisesti ehkä myös kalleimpana hirsitalovalmistajana, itse emme vielä täysin loppulaskelmiin päässeet.

Finnlamelliin toimintaan tutustuaksemme kävimme suoraan eräässä hirsitaloesittelyssä. Myyjän käytös oli ystävällistä ja asiallista, mutta jostain syystä kyseisestä firmasta tuli vähän hajuton ja mauton olo. Tämän myyjän reagointinopeus oli jopa edellistä kaveria hitaampaa: uusi yhteydenotto meihin kesti useamman kuukauden. Mielessä kävi, että onko hirsitalojen rakentajia näinä aikoina niin paljon, että uusia kauppoja (ja asiakkaita) on varaa odotuttaa? Vai onko niin, että ihmiset miettivät suuria talokauppoja niin pitkän, etteivät myyjät halua olla liian tungettelevia? Mene ja tiedä..

Kolmas kohteemme, Kontio, antoi heti ensikäynnillä erittäin hyvän vaikutelman toiminnastaan. Poikkesimme eräällä taaperon kärryttelylenkillä sisään, ja samalla viikolla istuimme jo myyjän kanssa palaverissa. Me kerroimme ja myyjämme, Jyrki, hahmotteli samalla kynä kädessä paperille pohjapiirrostamme. Suoraan asiaan siis. Mieheni hoiti suurimman osan puhumisesta, joten minulle jäi aikaa tarkkailla miehen toimintatapaa. Pidin erityisesti siitä, että hän kuunteli erittäin tarkkaavaisesti kaikkia ideoitamme ja muisti ja noteerasi ne vielä myöhemmissäkin palavereissamme.

Kontiolla saimme siis pohjaamme suunniteltua ja muunneltua suoraan myyjämme kanssa – ja mikä parasta, hänellä tuntui olevan miltei viikoittain aikaa meille. Piirrosta nimittäin pyöriteltiin ja veivattiin – ja Jyrkin hermot kestivät ainakin meidän suuntaamme hämmästyttävän hyvin.

Kontion plussaksi täytyy mainita myös heidän viime kesän asuntomessukohteensa Harunire, josta pidimme kovasti. Skandinaavista tunnelmaa, vaaleaa puuta, valoa ja yksinkertaisia, kauniita linjoja. Nyky-hirsitalon uusi tuleminen, uskaltaisin miltei väittää.

Mutta takaisin pohjapiirrokseemme…miten se lopulta syntyi ja minkälaisia yllätyksiä sen suunnittelu aiheutti? Siitä kerron ihan pian =)

Suomalaisia talovalmistajia on joka lähtöön. Ei ole helpppoa päättää, kuka olisi itselle sopivin...
Suomalaisia talovalmistajia on joka lähtöön. Ei ole helppoa päättää, kuka olisi itselle sopivin…

 

Kommentit (14)
  1. me meinasimme ensin rakentaa hirsitalon, mutta se jäi vielä tulevaisuuteen, ei väliaikaistaloksi haluttu rakentaa hirsitaloa hinnan takia (+Sen rakentaminen olisi vienyt enemmän aikaa kun pitää opetella uutta, mies on ollut vain puutaloja rakentamassa)

    olethan tietoinen, että höyrynsulkupaperikin sisältää ohuen muovikerroksen (kysy vaikka valmistajalta), siitä syystä, ettei pelkkä pahvi täytä tarvittavia ominaisuuksia. eli ei täysin muoviton tule hirsitalostakaan 🙂

    me kilpailutimme mainitsemiesi firmojen lisäksi mammuttihirren. hongasta emme saaneet koskaan yhteydenottoa vaikka sellaisen lupasivat, se hyljättiin heti. finnlamellilla oli yksilöllisin ja asiakaslähtöisin palvelu alusta saakka, hintakin oli.meidän tapauksessa suotuisin. heidän kautta pääsee myös yöpymään hirsitalossa 🙂 jos muistan oikein, niin hirsien väliset eristenauhat laitetaan tehtaalla kiinni hirteen jolloin väärinasennusriski pienenee. kontiolla ne pitää laittaa kehikkoa pystyttäessä.

    kontion myyjä haukkui sujuvasti kilpailijat, mistä jäi vähän kumma fiilis. kivat kuvastot ja valikoima. hinta ei pärjännyt finnlamellille eikä mammutille.

    mammuttihirsi käyttää hirsien välissä pellavanauhaa, mikä siis on luonnollinen materiaali ja voi homehtua. silloin heiltä ei löytynyt mallistoa jossa talon nurkissa hirret olisivat eritasoilla. tuttu myyjä. pohjaa sai muokata myöskin (kellä ei saisi?)

    meidän valintamme olisi ollut finnlamelli, mutta saa nähdä kymmenen vuoden päästä, että mitä sitten rakennetaan 🙂

    1. Heippa! Mielenkiintoista kuulla muidenkin talofirmojen kilpailutuksesta. Riippuu varmaan loppujen lopuksi paljon myös kohdalle sattuneesta myyjästä, minkä talovalmistajan valitsee. Teillä on vielä aikaa miettiä sopivaa valmistajaa =).
      Olemme kyllä tietoisia, että höyrysulkupaperi sisältää muovia, mutta sen kanssa on sitten vain elettävä. Hirsitalo on silti “puhtaampi valinta” kuin moni muu.
      T.Henna

      1. Mihin sitä höyrynsulkupaperia tulee hirsitalossa? Kai me tässä puhumme hirsitalona sellaista talosta, jossa seinät ovat pelkkää hirttä?

  2. Mielenkiintoisia nuo hirsivalmistajien menettelyt. MInäpä laskin ensin reaalihinnan hirrelle, eli laskin ensin hirren tilavuuden, ja jaoin hinnan sillä: suomalaiset ns. “valmiit höylähirret maksaa valmiilla salvoksilla saman kuin Teaktukki eli yli 700 € per kuutio. No eihän hartiapankkilainen voi tällaiseen suostua, joten kysyin mitä maksaa hirsi ilman salvoksia? No eivät myy! Mitä enkö saa ostaakaan hirttä, no en sit saa näiltä tehdastoimittajilta, joten ostin narikkafirmalta. Puukuutiosta metsänomistaja saa ehkä 50 -70 € kuutio. Puu sahataan, kuivataan ja menee läpi näistä automaattikoneista 0,5 m per sek, ja liimaukset päälle niin siihen tietysti tekijälle oikea tuotto on sallittava.Pitää olla tarkkana, että maksaa substannista eikä vaan katetta tekijälle.

    Laitan pellavariveen koska se ei mätäne ellei seinä ole märkä. Seinät on märkiä jos räystäät on riittämättömät. Suunnitelin talon kuten Japanissa, yli 2 m räystäät (terassit alla) niin talo kestää seuraavat 600 -800 vuotta ellei pala. Japanissa kestävät 1300 vuotta elleivät pala.

    Muovia ei mielestäni pidä seiniin laittaa, koska silloin riveet mätänee, koska kosteus ei pääse pois. Eikä tietenkään lasivillaa joka imee vettä. Mahtaako liimat kestää 800 vuotta? Kukapa tietää? En myöskää tee maapohjaista lattiaa vaan pilarit ja riittävät palkistot. Perustettu kalloille. Nurkat lohenpyrstöllä jota teen itse, japanilaisella sahalla ja temmillä. tiivisteään ulkopuolisella nurkkalaudalla joka suojaa säältä ja ovat vaihdettavissa.

    Taloa ei kannata eikä pidä suolle rakentaakaan. Itikatkin syö siellä.

    1. Oi, olet tehnyt hirsitaloa todella kunnianhimoisesti – ja kaikki mahdolliset asiat huomioon ottaen! Mielenkiintoista tietoa myös japanilaisesta perinnerakentamisesta. Tuohon kaikkeen meillä ei lapsiperhepyörityksessä riitä aika eikä kapasiteetti, mutta kiitos todella hyvistä vinkeistä, ehkä voimme poimia niistä joitakin omaan rakentamiseemme. T.Henna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *