Tuoko talo maalla onnen?

Kiireinen kaupunkilaisperhe. Uniset aamut. Liian lyhyet illat. Ahdistus ruuhkaratikassa, ihmisvilinässä ja liikenteen pärinässä. Vaunut mahtuvat juuri ja juuri kerrostalon pieneen hissiin, ja kotona seinien läpi kuuluu makuuhuoneeseen taas älämölöä. Voisiko elämä olla toisenlaista?

Ehkäpä. Hyvin todennäköisesti. Itse asiassa aivan varmasti! Se voisi näyttää vaikkapa tältä: Moottoritien asfaltti vaihtuu kumpuileviin maalaismaisemiin, sitten idyllisen kesämökkikunnan hiekkateiksi. Perillä odottaa pihapolku, jonka päässä häämöttää puhdasvetisen järven selkä. Vehreä piha, jonka marjasadolla voi täyttää pakkasen talven varalle. Kesäjuhlia ystävien kanssa omenapuiden alla. Paljain jaloin tassuttelua aamukasteisella nurmella. Pihasaunan pehmeitä löylyjä kesäillan hämärässä. Hiihtolenkkejä ja kuumaa kaakaota takan lämmittäessä jalkapohjia. Ja ennen kaikkea maalaismaisemassa seisova ihana, ihanin OMA TALO, joka tekee tämän kaiken mahdolliseksi.

Hei sinä, uusi lukijani, joka osuit kurkistamaan juuri startannutta blogiani. Blogia, joka kertoo monivuotisesta unelmastani: oman talon rakentamisesta maalle. Ajatuksenani on siis jakaa kanssasi hetkiä projektimme varrelta – kuinka mielessä itänyt unelma muuttuu viikko viikolta konkreettisemmaksi, vihkoon piirretyt hahmotelmat rakennesuunnitelmiksi ja betonimyllyn rohinaksi, kuvastossa koreillut tulisija ihkaoikeaksi tunnelmanluojaksi olohuoneen nurkkaan.

Pieneen perheeseemme kuuluvat siis minä, 36-vuotias hoitovapaalla oleva kaupunkilaisfriidu, aviomieheni, jota hyvinä päivinä saatan täällä muruksikin kutsua, sekä vähän päälle yksivuotias ihana taaperomme.

Salli minun vielä tässä vaiheessa viljellä yltiöromanttisia kuvitelmiani tulevista hetkistä maalla – ymmärrän kyllä, että sitä ennen edessä on TALON rakentaminen kaikkine kommervenkkeineen (ja niitähän varmasti riittää!).

Oletpa sitten omaa taloa tai kakkoskotia suunnitteleva, kaltaiseni maalaisidyllistä haaveileva tai muuten vain kiinnostunut seuraamaan erään 0-tuntia rakennuskokemusta omaavan perheen vaiherikasta rakennusprojektia, hyppyä tuntemattomaan – lämpimästi tervetuloa kyytiin!!

Tässä vielä kuvallista fiilistelyä viime kesänä talokuumeessa tallentamistani maalaismaisemista..onko mitään ihanampaa!

Hiekkatie rahisee jalkojen alla ja niittykukat tuoksuvat. Tie voisi viedä vaikka meidän tulevalle talolle.
Hiekkatie rahisee jalkojen alla ja niittykukat tuoksuvat. Tie voisi viedä vaikka meidän tulevalle talolle..
Kosken kuohunta voisi kantautua makuuhuoneen ikkunoista sisään...
Kosken kuohunta voisi kantautua makuuhuoneen ikkunoista sisään…
Kuinka täydellisen kaunis paikka omalle tuvalle…
Kesäilta kutsuu soutelemaan..vaikka suoraan kotipihalta?
Kesäilta kutsuu soutelemaan..vaikka suoraan kotirannasta?

Ps Ja kerro ihmeessä, jos sinulla on mitä tahansa toiveita aihepiireistä, joista projektimme tiimoilta voisin kertoa!

Kommentit (19)
  1. Nyt se on auki, onnea uudesta blogista!! t. Annu 🙂

    1. Tervetuloa mun vakkarilukijaksi, Annu!!

  2. Onnea uudelle blogille ja projektille:) T:Annina

    1. Kiitos, muru..tästä se lähtee =)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *