Roolijaosta raksalla
Jätin taannoin jo hyvästit vanhalle talolle, mutta ajelimmekin kuluneella viikolla miehen kanssa tontille, jossa talo vielä seisoo (saimme yllättäen anopin ja apen lastenvahdeiksi). Sen purkaminen alkaa ensi viikolla, joten tämä jäi todellakin viimeiseksi kohtaamiseksemme.
Talolla käydessäni tuli mieleen, että joku teistä saattaa myös olla talon purkamista suunnittelemassa. Siispä laadin pienen muistilistan teille, joilla tämä kyseinen ikävä urakka on edessä:
Kun edessä on vanhan talon purku…
- Käy ajan kanssa läpi jokainen nurkka talossa: mieti, mitä haluat säästää, ettei sitten jälkeenpäin kaduta.
- Muista, että vanhan talon osat saattavat olla rahanarvoisia, jos haluat myydä niitä eteenpäin.
- Jos sinulla on aikaa ja tarmoa, voit toki purkaa osan talosta myös itse. Huomioi, että kaikki talon osat/materiaalit on eroteltava jätteenkierrätystä varten erikseen. Puu, betoni, metalli jne…
- Varaudu siihen, että purkaminen maksaa useita tuhansia (itse olin tästä aluksi aivan kauhuissani).
- Kilpailuta talon purkua tekevät firmat. Hinnoissa on todellakin eroja (meidän tarjouksissa hintahaitari vaihteli jopa tuhansia euroja!)
- Ota vanhasta talosta tarpeeksi kuvia muistoksi, jotta voit joskus näyttää niitä lapsenlapsille :).
Nyt, kun meidän talosta on otettu kaikki ikkunat ja ovet jo talteen, se näyttää lähinnä surulliselta autiotalolta. Kiertelin vielä tyhjissä huoneissa, kun silmiini osui jotakin pientä, lasista ja kiiltävää: pieni suloinen hajuvesipullo, joka on varmasti kuulunut talon edesmenneelle Helmi-nimiselle emännälle. Pullon täytyy olla vanha, sillä talossa ei ole asuttu kolmeenkymmeneen vuoteen. Pohjalla on vielä tilkka parfyymia, joka tuoksuu aivan miedosti ruusulta..aivan liikuttava löytö, jota hypistelin kauan käsissäni. Pullo pääsee varmasti kunniapaikalle tulevassa kodissamme. Otan siitä sitten uuden kuvan teille!
Jotta juttu ei mene liian melankoliseksi, tässä hiukan tilannekomiikkaa: samaan aikaan, kun minä nuuskin kyyneleet silmissä pölyttynyttä hajuvesipulloa sisällä talossa, mieheni kaivoi pihalla yltä päältä hiessä vanhaa sähköjohtoa irti maasta toista tuntia. Arvaatte varmaan, että häntä ei siinä vaiheessa löytämäni hajuvesiaarre juurikaan liikuttanut/kiinnostanut. Niin se vain menee: naiset tekee naisten juttuja, miehet omiaan.
Tai sitten ei. Tapasin tontilla myös ensimmäistä kertaa vastaavan mestarimme. Jutustelimme kaikenlaista, ja kävimme myös mielenkiintoisen keskustelun naisten ja miesten rooleista raksaprojekteissa. Hänen kymmenien vuosien kokemuksensa perusteella etenkin pääkaupunkiseutulaiset perheet, jotka taloja maalle rakentavat, hoitavat homman usein samalla kaavalla: nainen hoitaa lähes kaiken, eli palkkaa työmiehet, sumplii aikataulut ja pitää yhteyttä vastaavaan mestariin. Minua alkoi naurattamaan: meillä mennään suurimmaksi osaksi siis hyvinkin perinteisen mallin mukaan. Mies vie ja minä vikisen. Ja ihastelen hajuvesipulloja. Ja haikailen mennyttä maailmaa :)…
Minkälaisia roolijakoja teillä on ollut rempoissa/raksoilla?
Hei,
aika jännää kuullä, että naiset siis hoitaisivat kaiken yhteydenpidon ja langat käsissään raksaprojekteissa. Olen kyllä pk-seudulla, mutta emme rakenna “maalle”.
Meilläkin kyllä tämä projekti on kokonaan mun (naisen) projekti, miehellä ei ole aikaa osallistua.
Mä olen itse siinä vaikutelmassa, että miehet yleensä aina hoitavat nämä raksaprojektit, koska yleensä naisilta puuttuu täysin tekninen osaaminen ja hankintataito.
Itsellä on ollut ongelmia juuri projektin käynnistämisessä, koska ei ole kokemusta rakentamisesta ja siitä, mitä oikein edes pitää hankkia ja ostaa.
Moi,
nostan kovasti hattua sulle raksaprojektin kanssa!! Ja juurikin niin kuin sanoit: tuo perustavanlaatuinen tekninen osaaminen/termistö puuttui ainakin multa jo ihan lähtökohtaisesti. Aika monilla miehillä se tuntuu olevan hallussa, vaikkei olisi aiempaa rakennuskokemusta. Mutta tässähän sitä oppii tehdessä :). Toivottavasti pääset etenemään teidän rakentamisen luotsaamisessa!
Pian tulee viisi vuotta täyteen, kun raksailu aloitettiin. Meillä oli tasapuolinen työpanos perustuksista lähtien niin sitä- kuin ulkotöissä. Pystytys kuului talopakettiin, mutta kaikki muu ollaan tehty vähiin päin kaksin. Jotkin hommat painottui toiselle enemmän esim. sisustuksen suunnittelu ja tarjouspyynnöt oli minun heiniä. Miehelle painottui rakenteellisen puolen selvittely.
Kovasti sitä jo haaveilee seuraavasta projektista. Kummasti ne vaan hetkeksi laantuu, kun muistelee sitä rumpaa, joka oli vähän normaalia kovempi rutistus.
Tsemppiä teille omaan projektiin!
Heippa! Mahtavaa kuulla, ettei raksailusta ole ainakaan sulle jäänyt mitään traumoja, jos olette jo seuraavasta projektista haaveilemassa. Me ollaan vielä niin alussa, että jännää nähdä sitten joskus, mitä sitä itse tästä jälkeenpäin ajattelee. Kiitokset kovasti tsempistä, ja aurinkoa kevääseesi! T.Henna