Yhteisestä vastuusta

 Meillä oli eilen vieraita. Kävin viime keväänä Yhteisvastuukeräyksen tiimoilta Ugandassa ja nyt sieltä saapui kaksi paikallisen avustusjärjestön työntekijää, Esther ja Andrew vieraaksi vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen avaukseen.
Ulkona oli 20 astetta pakkasta, mutta silti sitkeät, viimeiseen asti topatut vieraamme laskivat täällä innosta kirkuen mäkeä, ratsastivat suomenhevosella ja saunoivat lopuksi ulkosaunassa.
Meidän talomme jaksoi ihmetyttää etenkin Estheriä. Häntä huvitti se, että kaikki on mietittyä ja silti vanhaa. Kun tulee maasta missä niin monella on puutetta ihan elämisen perustarpeista, on vaikeaa ymmärtää miksi joku elää hyvinvointivaltiossa vapaaehtoisesti vanhassa, kylmässä talossa jossa joka kulma on vähän kulunut ja joka tekee elämisestä työläämpää.
Kun kävin lämmittämässä saunaa, yksi talon pääsulakkeista kärähti, olinhan pistänyt parastani ja kaikki mahdolliset laitteet ja lämmittimet olivat päällä yhtä aikaa. Tulin tupaan missä neljä vierastamme seisoo pimeässä kamiinan tulen valossa lämmittelemässä. Pyydän anteeksi, mutta Andrew tokaisee siihen että ei haittaa, ihan kun olisi kotona Ugandassa taas ja kaikkia naurattaa.
Kannattaa käydä katsomassa tekemämme Yhteisvastuu-filmit niin Ugandasta kuin täältä Suomesta. Etenkin suomalaiset filmit saattavat yllättää. Ainakin minut nämä ihanat päähenkilömme, Päivi ja Reija saivat hiljaiseksi, nöyrin mielin siis osallistun keräykseen ja jatkan lämmittämistä täällä, koska minulla on ollut varaa valita.