Voiko kuorrutetta olla liikaa?

Jouluvalmistelut ovat virallisesti käynnissä, sillä nyt on piparit tehty. Meillä tehdään aina kerralla iso taikina (tällä kertaa 5 x tämä sama vanha resepti), josta sitten riittää piparkakkuja koko joulun ajaksi. Ensimmäiset 5 peltiä on kaaos. Neljä pientä innokasta piparkakun tekijää, jotka lapset haluavat käyttää kaikkia muotteja ja painaa sen muottinsa keskelle vastakaulittua levyä. Yhdistelmä 4 piparkakun tekijä vastaan yksi kaulitsija-paistaja vaatii kieltämättä hermoja.

Ja sitten, kun se kaaos on ohi, lapset ovat syöneet riittävästi taikinaa, käyneet suosikkimuottinsa läpi ja häviävät yläkertaan, alkaa se paras hetki: Laitan musiikkia soimaan ja leivon ihan yksin taikinan loppuun.

Seuraavana päivänä on edessä kuorrutus-show, mikä yhtälailla vaatii hermoja. Kaukana ovat ne ajat kun tehtiin piparkakuille yksi valkoinen kuorrute ja sillä sitten koristeltiin. Nyt lapset vaativat värillisiä kuorrutteita ja nomparelleja. Aiemmin olen värjännyt kuorrutetta mustikalla, siitä saa kivaa purppuran sävyä, mutta Topelle piti saada vihreää. Torstin aiemmin ”itse” ostama vihreä elintarvikeväripullo oli Lahdessa, joten heittäydyin ennakkoluulottomasti E-koodien maailmaan ja ostin geelimäisiä elintarvikevärejä. Ovat kovasti kehittyneet nuokin tuotteet, geelimäisen rakenteensa vuoksi noita oli tosi helppo käyttää ja annostella. Tein eri väriset kuorrutteet valmiiksi ennen kuin kutsuin lapset paikalle ”auttamaan”.  Jokaiselle omat suosikkivärit pieniin pakastepusseihin, sitten leikkasin kulmat auki, ja laitoin silmät kiinni.

Hilman iloinen tyyppi.

Helgan joulun sääennuste.

Torstin joulu on vihreä. 

Löysin muuten tänään kaupan kassajonossa Torstin hiuksista vihreää kuorrutetta.