Sydämellisiä ajatuksia

Kevät 1997. Olin 19-vuotias abiturientti ja asuin vielä vanhempieni luona. Isäni tuli sisälle taloon ja liikkui hermostuneesti. Hän ei kauaa sisällä pysynyt vaan ampaisi takaisin pihalle. Outo käytös huolestutti ja menin hänen perässään pihalle. Kysyin mikä on? Ei mikään, vähän outo olo sydämessä, mutta tämä menee kyllä ohi, hän vastasi kasvot valkoisena ja paineli hommiinsa.

Menin takaisin sisälle lasikuistille ja katselin isääni joka omaan reippaaseen tyyliinsä harppoi navetan ovea kohti. Vähän outo olo sydämessä? Mietin, etten koskaan ehtinyt tavata isäni isää, hän kuoli 46-vuotiaana sydänkohtaukseen. Minun isäni oli tuona päivänä 46-vuotias. Pelko tuntui väristyksenä koko vartalossa ja nipisti varpaissa asti. Nappasin takin naulakosta ja juoksin pihalle isäni perään. Pakotin vastahakoisen, levottoman isän autoon ja ajoin hänet terveyskeskukseen. Siellä rytmihäiriö saatiin kuriin ja sain huokaista helpotuksesta.

Kun minä kaksi vuotta sitten 40-vuotiaana aloin tuntea sydämessäni outoja muljahduksia, mieleeni tuli heti isäni ja hänen satunnaisesti toistuneet rytmihäiriönsä. Ennen kaikkea muistin minut vallanneen pelon ja huolen oman  vanhemman terveydestä. Tiesin heti että perintötekijät painavat päälle, eli minäkin tulisin jollain tavalla aina olemaan tämän asian kanssa tekemisissä. Minun on ehdottomasti alettava pitämään sydämestäni parempaa huolta.

Olen juossut kahden viimeisen vuoden aikana enemmän laboratoriossa kuin koskaan. On tutkittu ja tutkittu, mutta vastausta ei löydy. Minun sydämeni on ultrattu kahteen otteeseen terveeksi, mutta ilman lääkitystä minun sydämeni lyö vuorokauden aikana n. 10 000 kertaa liikaa. Se, paitsi tuntuu ikävältä, myös rasittaa sydäntä. Siksi minulla on rytmihäiriölääkitys, joka kaikeksi onneksi toimii hyvin.

Haluan elää niin, että minimoin kaikki mahdolliset riskit siitä, että sydämeni rasittuisi yhtään enempää. Haluan elää pitkän, hyvän elämän. Koitan liikkua tavalla tai toisella mielellään joka päivä. Minun liikkumiseni on kävelyretkiä, metsäretkiä lasten kanssa, sienestystä, ratsastamista, juoksulenkkejä, piha- ja tallitöitä sekä joskus kuntosalitreeniä.

Henkisellä puolella koitan välttää mahdollisimman paljon stressiä tekemällä työni kunnolla ja ajoissa. Opettelen jatkuvasti sanomaan myös ei, jotta minulle jäisi enemmän aikaa tehdä sellaisia asioita, mistä aidosti nautin. Vietän aikaa mahdollisimman paljon paitsi perheeni, myös niiden ihmisten kanssa, joiden seurasta nautin. Rakastan nauraa hölmöille jutuille hyvässä seurassa.

Haluan syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta en usko liikaan nipottamiseen ravinnon kanssa. Tykkään tosi paljon herkuista, mutta niiden vastapainona pitää olla myös arkisia ja terveellisiä linssikeittopäiviä. Tärkeintä arkisyömisessä on hyvät, järkevät raaka-aineet ja kohtuullinen rasvan ja sokerin määrä.

Tällä viikolla käynnissä olevan sydänviikko on Sydänliiton kampanja, missä muistutetaan meitä kaikkia sydänterveydestä ja siihen liittyvästä tärkeästä ennaltaehkäisevästä työstä, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Annetaan siis hetki aikaa ja ajatuksia sydämillemme ja tehdään tällä viikolla jotain sen eteen. Etsitään joku uusi terveellisempi resepti, mietitään joku terveyslupaus, lähdetään ulos vaikka sieneen, tai mitä tahansa, mistä tule hyvä olo ja mieli.

Nyt kun toivon mukaan innostuit Sydänliiton kampanjasta, käy tutustumassa siihen lisää sivulla www.sydanviikko.fi