Se tuttu ja hyvin riittävä Tykkimäki

Ai missä laitteissa minä kävin? Vain yhdessä, koska en ole vuosiin päässyt Idän pikajuna -nimiseen vanhaan pieneen vuoristorataan, koska olen aina istunut Torstin seurana jossain possujunassa sillä aikaa kun Tuukka ja muut ajelevat hiukset hulmuten ohi. Nyt oli eri meno, jotain hyvää tässä aina niin haikeassa lasten kasvamisessa.

Kyllästyimme siis viikko takaperin kuuntelemaan lasten painostusta siitä, että pitäisi mennä Kouvolaan Tykkimäelle. Tottakai siellä joka kesä käydään kun niin lähellä asutaan, mutta koska sinne tarkalleen mennään, siitä pitääkin sitten kuunnella kyselyitä siihen asti kunnes koko katras kieppuu jossain laitteessa. Pian 11 v.Helga on jo niin iso, että hän kyselee myös Särkänniemen ja Linnanmäen perään, mutta 6 v. Torstille ja 9 v. Hilmalle kotoinen Tykkimäki riittää vallan mainiosti yhdeksi kesän kohokohdaksi.

Nyt Siskon 8 ja 10 v. pojat Ranskasta olivat meillä kylässä ja keksimme käyttää tämän odotetun Tykkimäki-vaihtoehdon silloin. Syy: meidän ei tarvitsisi kieppua vatsat kipeinä ja pää pyörällä laitteissa. Nyt lapsia oli niin paljon, kaikilla olisi aina seuraa, menivät he mihin vempaimeen tahansa. Torstille tämä oli siis villein Tykkimäki-kokemus ikinä, koska hän on viimein hieman yli 120cm pitkä. Eli laiterepertuaari laajeni kertaheitolla niin, että vanhempia oikein hirvitti.

Tykkimäelle oli vielä viime vuonna aluelle pääsymaksu, mutta nyt nyt se on ilmainen. Odotimme portin ulkopuolella kunnes kello oli neljä koska siitä eteenpäin voi ostaa edullisempia iltarannekkeita. Rannekkeet ovat toki joka tapauksessa ainakin isommalle porukalle hintavia, mutta voisin sanoa että siellä saa rahoilleen vastinetta, koska siellä harvemmin tarvitsee jonottaa laitteisiin. Muistan kun kävimme kerran lasten ollessa pieniä Särkänniemessä ja minä jaksoin koko ajan päivitellä miten joka pikkulastenkin vempaimeen sai jonottaa vaikka kuinka.

Vempaimista puheen ollen, ostin muuten keväällä meidän kotieläinpihalle pienen vanhan karusellin, sellaisen mistä tulee oma lapsuus mieleen. Jännä että ei muuten ole olleenkaan kivaa se pyöritys enää aikuisena! Muutama kierros ja olo on sen jälkeen tuntitolkulla ihan hutera. Ihan kummaa, koska lapset pystyvät pyörimään siinä minuuttitolkulla ja aina vaan hyvillä fiiliksillä. Aika epistä.