Possuhaaveet kaatuu
Olen taas rääkännyt itseäni fyysisesti niin, että kaikki ovat kipeänä tai jumissa, on siis kevät ja kotieläinpihan kunnostustöiden aika. Ei tuolla niin hirveästi mitään uutta ole tekeillä, mutta tuntuu että elämäni on taas pelkkää kivien kantamista ja nokkosten juurien kaivamista maasta. Ja kaiken tämän jälkeen kun kesä koittaa, koko meidän tonttimme on edelleen tunnusomainen kahdesta asiasta: kivistä ja nokkosista.
Jos joku oikeasti on keksinyt jonkun edes joten kuten toimivan keinon nokkosten torjuntaan, kuulen kokemuksistanne mielelläni. Älkää pliis ehdottako kitkemistä, se ei toimi 6 ha:n kokonaisuudessa kovin, hyvin kuten ylempänä mainitsin.
Olemme päättäneet avata kotieläinpihan kahden viikon päästä 2.6.2020, vaikka selkeää koronaohjeistusta juurikin kotieläinpihoille ei tietääkseni ole annettu. Piha on kuitenkin ulkotila, varsin laaja sellainen ja eläimet aika kaukana toisistaan, eli jos pidämme huolen ettei yhden aitauksen liepeillä kokoonnu liian paljon ihmisiä kerralla, se saa riittää. Leikkipaikka on auki jos ulkoliikuntapaikat saavat olla auki. Talutusratsastusta emme ajatelleet tänä kesänä pitää lainkaan, siinä on yksinkertaisesti liikaa lähikontakteja. Kahvila avataan, sinne on tekeillä remontti ja nyt tuli ilmoitus että terassit saavat olla auki, joten kahvila saa toimia aika lailla normaalisti. Hygieniaan, ohjeistukseen ja turvaväleistä muistuttamiseen pitää satsata, eli työtä ja mietittiävää riittää, nokkosten kiskomisen lisäksi.
Meillä oli ajatus ottaa farmille possuja ja meille sellaista on tarjottukin kesäksi. Possuja kysellään farmille joka kesä, selvästi ne “puuttuvat” joukosta. Suurin syy siihen miksi meillä ei niitä ole, on possujen ulkotarhaukseen liittyvät lain säädökset, mitkä ovat tosi tiukat. Eli jos meillä on tarhassa vaikka vain pari pientä mikropossua, niiden aidan ympärille on tehtävä vähintään 1,6 m korkea ja 40cm maan alle kaivettu todella kestävä turvaverkkoaita. Toinen vaihtoehto on, että aidan ympärillä on molemmin puolin vetolujuudeltaan todella vahva sähköaita( ulkopuolella 3 lankaa, sisäpuolella 2). Eli ihan kunnon Jurassic Park. Miksi? Koska pelätään tartuntatautia nimeltään afrikkalainen sikarutto, mitä villisiat voivat levittää kotipossuihin. Suomessa sitä ei vielä esiinny, mutta Baltiassa kyllä. Ja niin hassulta ja liioittelulta kun se tuntuukin, niin samat säännöt kaikille, olet sitten sikafarmari tai minipossun omistaja. Tarkennukseksi täytyy sanoa että kytkettynä sikaa saa pitää ulkona (eli juurikin lemmikkisiat narussa, tai sitten sisätiloissa). Siinä vaihtoehdot, joista kumpikaan ei oikein sovellu meille. Ok.
Eli ei tule possuja. Tulee kalkkunoita, niille rakennetaan nyt aitausta ja ne tulevat ensi viikolla. Samoin ensi viikolla tulee muutama uusi Oxford Down -rotuinen lammas. Myskiankkapariskunta hautoo totisena, ehkä meillä on pian ankapoikasia. Ei ole helppoa pitää paikka kunnossa, eläimet kiinnostavina ja itsensä motivoituneena, etenkin kun niskassa on koko kevään hengittänyt mörkö nimeltä koronavirus. SIlti jaksan uskoa että tästä tulee vielä hyvä kesä.
Hei, eikö tämä blogi enää ole toiminnassa? Harmi, jos niin on.
Miettinyt samaa,, joka päivä käyn katsomassa että onko uutta blogia ja ei oo 🙁
Käytiin katsomassa koronan vuoksi siirtynyt, elokuva:Aika jonka sain.
Olo todella koskettava ja ammattitaidolla tehty. HIENOA, KYLLÄ MEILLÄ SUOMESSAKIN OSATAAN, TUOLLAISTA KELPAA KATSELLA. KIITOS OLGA JA TUUKKA!