Piharemontti alkoi!

Yli 10 vuoden haaveilun jälkeen meillä käytiin tuumasta toimeen: meillä on käynnissä piharemontti. Tähän asti meidän talomme kunnostus on pysynyt tarkasti talossa, joko ulko- tai sisäpuolella (toki valmista ei ole vieläkään, eikä varmasti ikinä! ), mutta pihan epämääräisyys on alkanut mietityttämään, että mitä kaikkea siitäkin voisi saada. Vuosi sitten olin Lappeenrannassa messuilla juontamassa, ja taukopaikkani vieressä seisoskeli mukavan näköinen nainen. Hän oli Nita, jolla on Vihreä Pohjola –niminen pihasuunnittelufirma. Loput arvaatte.

Jos olen ihan rehellinen, niin minulla ei ole aiemmin ollut oikein edes käsitystä siitä, mihin pihasuunnittelijaa tarvitaan. On ollut kiva huomata että tässäkin asiassa ammattitaito näkyy jo pienissä oivalluksissa. Heti ensimmäisen kerran meidän pihalla seisoessaan Nita sanoi, että hän yksinkertaistaisi sitä. Iso piha oli tavallaan pilkottu moneen eri osaan erilaisilla puskilla, pensailla ja kukkapenkeillä, sen suurempaan kokonaisuutta miettimättä. Hän ehdotti, että kerätään kasvit isompiin ryhmiin, tehdään selkeät paikat kukille, ruusuille ja pensaille ja pidetään muuten nurmikko nurmikkona. Kuulosti heti hyvältä. Joka tapuksessa päätimme, että remontti rajoittuu ainoastaan talon etupuolelle, ei nyt sentään liikaa innostuta. 

Toinen selkeä muutos olisi pihan toiselta laidalta, taloa "vastapäätä" korkelle ylös metsään nousevan kallion esiin tuominen. Kallion edessä kasvaa lehtipuita seinäksi asti, ja niiden tuottamaa haravointimateriaalia ei jää ikävä. Puiden kaatamista on harkittu aiemminkin, mutta nyt kun Nita otti sen puheeksi, tartuimme siihen. Uskon että se tuo pihaan paitsi valoa, myös tilaa ja uuden ilmeen, koska metsä tulee tavallaan lähemmäksi. Ja mikä parasta: kalliosta tulee talveksi ylivoimaisen hyvä likukumäki!

Pohjat pihalla tehdään monesta kohtaa uusiksi, jotta sadevedet kulkee oikealla lailla pois. Talon eteen tulee kivetykset (betonia, koska luonnokivi oli liikaa budjetille…) ja betonikivetysten reunukset tehdään luonnonkivestä. Autoille tehdään selkeä parkkipaikka kallion alle ja talon edessä oleva "ajoympyrä"  selkeytetään ja reunustetaan kivillä. Tästä se lähtee, vähän kyllä jännittää. Tuntuu kun pilkkoisi paloiksi jotain itselle hirveän rakasta ja arvokasta, tietämättä varmaksi mitä lopputulos on.