Blogit
Olgan kotona

Mikä kannustusjoukko!

Voi mitä pieniä tyyppejä meillä asuukaan! Olimme eilen koko päivän Kotkassa kisoissa. Lapset otettiin mukaan, samoin kaksi ratsastusoppilastani hevosten kisahoitajiksi. Aikainen herätys ja pitkä päivä lasten kanssa tuollaisessa hektisessä paikassa hirvitti Tuukkaa ja minua jo etukäteen. Silti päätettiin että mennään ja katsotaan miten tämä toimii. Lapset yllättivät todella! Kisakahvio oli maneesin katon rajassa ja sieltä oli hyvä näkyvyys radalle. Siinä kahvion pöydässä, pitkälti pullan, pillimehun ja ipadin turvin Helga ja Hilma viettivät kiltisti pitkää päivää. Välillä käytiin vessassa, autolla tai tutustumassa tallialueeseen ja sitten taas katsomoon. Me vaihdoimme Tuukan kanssa lennosta ratsastus- ja lastenvahtivuoroja ja tytöt kannustivat, ottivat kuvia ja olivat muutenkin superkilttejä. Torsti kulki enemmän minun ja Tuukan mukana sylissä, mutta jopa yksivuotiaskin oli kisoista innoissaan ja jaksoi käkättää esteiden yli hyppiville hevosille.

Pelkkä ajatus lasten kanssa lähtemisestä uusiin, hektisiin tilanteisiin epäilyttää. Pahimmat kauhuskenaariot tiedetään: jos he eivät pysy paikallaan, ovat liian levottomia, itkuisia, takertuvia ja joka paikassa on vielä hevosia minkä jalkoihin juosta. Nämä ennakkoluulot kumoutuivat kerralla ja aiomme ottaa lapsia mukaan näihin kuvioihin jatkossakin. Tässäkin asiassa uskon sitkeyteen. Mitä useammin vain lähtee, ottaa heidät mukaan ja totuttaa osallistumaan, sitä helpommaksi yhdessä tekeminen, meneminen ja harrastaminen heidän kanssaan käy. En suostu ajattelemaan että pienet lapset ovat joka paikassa vain tiellä.

Tulokset:  Tuukka 70cm, 4vp ja kelpo suoritus, ei tarvinnut hävetä. Minulla Elhon kanssa 80cm 4vp, 90cm 8vp ja sillä suomenhevosten aluemestaruuspronssia (!!).  Woodyllä menin 100cm luokan tuloksena 8vp ja hyvä mieli, oli nimittäin elämäni ensimmäinen metrin luokka se. Sain siis oikein pronssimitalin kaulaan, mutta todelliset mitalit ansaitsevat seuraavat henkilöt:

– Tuukka, joka jaksaa osallistua minun harrastukseeni ja jopa innostuu siitä!

– Korvaamattomat kisahoitajamme, ihanat, kikattavat Sonja ja Jenna, joiden ansiosta pysyy leveleillä nykynuorison jutuista.

– Sitkeät, pienet kisakannustajamme Helga, Hilma sekä Torsti. Miten hullut vanhemmat teidän kohdallenne ovatkaan osuneet! Hyvin te pärjäätte mukana.

(ratsastuskuvat: JB kuvaus)

Kommentit (14)

  1. Olga Temonen

    Kiitos Katri! 🙂 Helgan hirviöpipo on serkkujen vanha, joten en tiedä mistä on ostettu. Merkin kurkkasin, se on Neff.

  2. Nimetön

    Näyttäisi Woodyllä olevan vielä ilmaa välissä korkeammillekin esteille 🙂

  3. Olga Temonen

    No kyllä varmasti ja on treeneissä hypättykin korkeampia. Kunhan kuski tästä kehittyy riittävästi niin varmaan estekorkeuskin nousee… 🙂

  4. Auringonsäde

    Kiva postaus ja lapset tosiaan yllättävät yllättävän usein positiivisesti, kun saavat siihen vaan mahdollisuuden 🙂 En tiennytkään, että Tuukka ratsastaa ihan kisamielessäkin. Tosi hienoa, että miehesi on näinkin mukana heppatouhuissa ja menoissa. Jatkakaa samaan malliin… ;D

Kommentoi »

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *