Lähtölaskenta arkeen
Elämänmuutos tapahtui harkitusti, mutta silti tuntui yllättävältä. Hilma aloitti koulun ja Torsti päiväkodin, minä puolestani aloitin työt Tuukan filmituotantoyhtiössä, Optiparissa. Tuotan Tuukan seuraavaa Leffaa, jonka nimi on Valmentaja. Olen innoissani ja Tuukka myös kuulemma tykkää kun tehdään taas aktiivisemmin töitä yhdessä. Viikonloput perjantaista sunnuntaihin omistamme vielä tämän kuun ajan kotieläinpihalle, sittan syksy ja arki todella vasta alkaa.
Mutta silti jo ajetaan ja suhataan sinne tänne. Pidän 1-2- päivää viikossa edelleen etäpäivinä, jotta pystyn myös huolehtimaan eläimistä ja farmista, ettei kaikki jää tallityöntekijälle. Ja tietenkin pystyn näin olemaan vähän enemmän kotona ja lasten kanssa. Hilmahan oli niin valmis koulutielle kun olla vain voi, mutta Toppe, minun oma tynnyrissä kasvanut poikani, olisi selvästikin vielä viihtynyt kotona äidin kanssa muutaman vuoden. Tai vuosikymmenen.
Torsti on kuitenkin pärjännyt hyvin “eskarissa” kuten nelivuotias itse tarhaa kutsuu, hyvin. Hän kuulemma jo leikkii muiden kanssa, osallistuu lauluihin ja loruihin, sekä syö lautasensa tyhjäksi. Kertomansa mukaan hänellä on kaverikin, pallopaitainen poika, joka ei aina kuitenkaan pidä tätä pallopaitaa, eikä Toppe muista hänen nimeään. Kaikki siis kunnossa, paitsi: Torsti ei voi ymmärtää miksi siellä pitää mennä nukkumaan keskellä päivää. Ensijärkytyksestä toivuttuaan hän on yrittänyt neuvotella itselleen erityisoikeuksia, että jos hänet vain haettaisiin pois tarpeeksi ajoissa jne, jotta ei tarvitsisi keskellä päivää nukkua kun vauvat. Torsti ei ole kotona nukkunut päiväunia enää vuosiin, paitsi aina jos liikutaan autolla jonnekin. Poika pilkkii jo portilla. Ja vaikka Toppe itse on sitä mieltä ettei hän unia tarvitse, niin päiväkodista kyllä kerrottiin että tyyppi nukkuu kuin tukki päiväunilla, kuulemma vaikea saada hereille.
Tänään minä oli ensimmäistä kertaa tarpeeksi rohkea, uskalsin viedä pojan sinne. Sinne se jäi ikkunaan tarhan tädin kanssa vilkuttamaan. itkuinen, mutta äidille urheasti hymyilevä poika. Tiesi etten muuten kestäisi.