Kevätjumppaa

Kun lumet sulavat keväällä, otan joka vuosi saman tavoitteen: Haravoin marttilan nurmet sitä mukaa kuntoon, mitä ne paljastuvat sulavan lumen alta. Jep jep. Ensimmäiset pari päivää menevät tosi hyvin, sitten sitä jotenkin laiskistuu, selkä on jo jumissa, on muuta tärkeää tekemistä ja kas, kaikki lumet ovatkin jo sulaneet, ja vain muutama alue vihjertää kauniisti haravoituna Tänään oli tämä tavoiteharavoinnin ensimmäinen päivä.

Muutaman kottikärryllisen jälkeen lapset olivat jo ihan kyllästyneitä. Siinä vaiheessa kun alkaa ”mennään jo äiti sisälle” kitinä, käynnistän motivaatiopuheet. ” Auttakaas äitiä haravoimaan tämä loppuun, niin haetaan siiten tähän tuolit ja syödään tässä ulkona välipala!” ”Oletteko jo nähnyt miten hienoja kiviä tuolta lumen alta on paljastunut.?” ”Jaksatko Torsti ihan itse heittää tuon kepin tuonne metsään?” Tällä menetelmällä saa sopivasti jatkoaikaa. Tänään lisää jatkoaikaa toi mahtavasti myös naapurin Mirja, joka juuri kriittisellä hetkellä tuli portille tervehtimään, ja lapset lähtivät saman tien naapuriin kylään. Sain riehuttua vaahteranlehtien kimpussa sen verran, että keitin itselleni talkookahvit ja nautin ne kaikessa hiljaisuudessa (lapset olivat edelleen Mirjalla) talon seinustalla. Huomenna jatkan urakkaa, tietenkin.

Lapset kysyivät miksi hehkutan koko ajan sitä että on kevät, kun kesä on heidän mielestään kevättä vielä mukavampi vuodenaika? Vastasin, että koska nyt odotetaan sitä kesää ja fiilistellään sen tuloa, samalla lailla kuin joulussa on parasta se joulun odottaminen. Ja kyllä tämä yhtä kevätlahjapaketin avaamista onkin. Vähitellen koko tila kuoriutuu lumikuorestaan ja herää eloon horroksesta. Ja joka vuosi aina yhtä innoissani olen haravan kanssa vastassa, ainakin muutamana ensimmäisenä päivänä. Tänään jo siinä haravoidessani pohdinkin, että ehkä se huominen toinen haravoimispäivä riittää, niin että etupihan saa kivan näköiseksi ja ruoho alkaa siinä nopeammin vihertämään. Koska sitten kun se kesä tulee nämä hommat unohtuvat. Kuka enää juhannuksena huomaa jos talon takaa ei keväällä haravoitukaan?

Kommentit (5)
  1. Aivan upean näköistä teidän pihapiirissä! Aurinkoista kevättä!

  2. Madot ja rastaat tekee meillä kovasti puuhaa. Paraatipaikat fru raapii ns siistiksi, onhan se kivaa, ja kun joku vielä veis ne kasat pois…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *