Joulukortti on teko, joka lämmittää

Tämä on toinen ja jälkimmäinen Postin joulukampanjan yhteistyöpostaukseni ja nyt me askartelimme lasten kanssa joulukortteja. Pakko myöntää että edellisistä on aikaa, en ole edes lähettänyt joulukortteja pitkään aikaan. Aina on muka liian kiire. Meillä oli pitkään tapana teettää ja tehdä mitä kummallisimpia hauskoja joulukortteja mutta viime vuosina tapa on vain jäänyt. Mukamas aina niin kiire.
Silti minusta on aivan ihana saada joulukortteja! Ja onneksi niitä vielä tuleekin vaikka olenkin itse ollut tässä asiassa viime vuosina niin kelvoton ystävä. Olen oppinut äidiltäni tavan kerätä kaikki saapuvat joulukortit yhdelle seinälle siistiin järjestykseen, se on yksi jouluperinne, mikä on omiaan tuomaan tupaan joulutunnelmaa.

Kortin saajana minulle on oikeastaan ihan sama onko kortti ostettu, tehty vai mitä. Tarkeintä on ajatus ja konkreettinen kortti, se on kuitenkin joka tapauksessa ihan eri juttu kun tekstari tai jouluinen kuva fb-sivulla. Joulukortti on nykypäivänä teko, joka jää mieleen.

Nyt kun postin kampanjasta ehdotettiin joulukorttien tekoa olin aivan innoissani. Kerrankin hyvä syy tehdä ja saada aikaiseksi itse tehtyjä joulukortteja! Eivätpähän pääsisi lapsetkaan traumatisoitumaan, että olisivat kasvaneet kodissa missä ei askarreltu joulukortteja.

Materiaaliksi kortteihin meiltä löytyi värillistä huopaa, piippurasseja, kuumaliimaa, sekä tusseja piirtämiseen. Olin myös oikein satsannut tätä varten ja ostanut värillistä kartonkia, muutamaa jouluista teippiä ja muutaman sellaisen reijittimen, millä saa tehtyä kartonkiin kuvioita. (ostin askarteluliikkeestä, maksoivat muutaman euron.) Muuten mentiin sillä mitä sattui kaapeista löytymään. Meillä tyttöjen askartelu menee aina melkoiseksi liimailuksi ja näpräämiseksi, mutta 5-vuotiaan Torstin linjat olivat selkeät. Muutama koriste kulmaan ja loppuaika piirretään kortti vaikkapa täyteen tonttuja. Toimii.

Itsetehdyt kortit on aikalailla välttämätöntä lähettää kirjekuoressa, sen verran kaikenlaista tilpehööriä ainakin meidän kortteihin kertyi. Kirjekuoressa ne säilyvät siistinä perille saakka. Lähettämisen hinta on tottakai sama, meni kortti postiin kirjekuoressa tai ei. Olen muuten törmännyt nykynuoriin, jotka eivät tiedä mihin kohtaan kirjekuoressa kirjoitetaan osoite ja mihin kohtaan tulee postimerkki. Monet sellaiset asiat mitkä meille on itsestäänselvyyksiä, ovat uudille sukupolville erikseen tietoisestu opetettavaa kansanperintöä. Havahduin siihen kirjoittaessamme osoitteita kirjekuoriin. Tee siis lapsesi ja nuoresi kanssa joulukortista edes sen yhden kortin mittainen, joka jouluinen perinne. On ihana saada kortti tai kirje, ja on yleissivistystä osata sellainen lähettää.

Meillä ei ole varsinaista osoitekirjaa, mutta minulla on koneella tallella suurin osa ystävien osoitteista. Postinumeron voi myös hakea postin sivuilta posti.fi/postinumerohaku. Ja kimuranteissa tilanteissa osoitetietoja löytyy maksullisina palveluina mm Fonectalla.

Muistathan että mikäli haluaa käyttää edullisempaa postimerkkiä, kortit tulee lähettää 12.12. mennessä, jotta ovat ajoissa perillä.  Useamman joulutervehdyksen voi postittaa yhdellä kertaa, kun sujauttaa joulukortit punaiseen kuoreen (12.12. asti).

Tärkeää infoa ja kaikki tarvittavat päivämäärät joulun postituksista löytyvät postin sivuilta, pääset sinne klikkaamalla tästä.