Hilma ja haisevat joulupaketit

Nyt löytyi, nimittäin jonkin aikaa pohtimani halpahalli, (Nastolan Robin Hood) ja siellä myynniissä olleet, mieltäni kaivertamaan jääneet pienet lasiset joulukoristeet. Tiedättehän, kun katsoo kaupassa jotain, päättää jättää ostamatta ja sitten alkaa jälkeenpäin harmittamaan. Muistin viimein missä näitä katsoin ja nyt kun ajoin ohitse, kävin ostamassa. Joka vuosi siis kaksi koristetta piti kuuseen ostaa, nyt tuli neljä, koska myytiin neljän kappaleen paketissa. Maksoivat vähän ja kiiltävät juuri sopivasti minun joulumakuuni.

Lapset kirjoittivat joulupukille. Helga teki tosi pitkän toivelistan, minä autoin kirjoittamisessa. Kun lista oli valmis ja kirjekuoressa, tuli Helgalle katumus. Siispä avasimme kuoren ja kirjeen loppuun piti kirjoittaa: Ei tarvitse tuoda kaikkia.

Hilma taas halusi ihan kaikkea, mutta myös harmitteli, kun kirjoittaminen on niin hidasta. Tyttö valittaa ja minä sanelen sana kerrallaan miten vaikkapa ”discorobotti” (!!??) kirjoitetaan. Lista jäi lyhyeksi, koska toivominen oli niin rankkaa. Lopuksi molemmat tytöt innostuivat koristelemaan kirjekuoria. Pyytäisin kiinnittämään Hilman kuoren vasemmassa reunassa olemaan ”ilkeään tyttöön”.  (kuvassa muut oikealta Torsti, Hilma, Helga ja Pukki). Tyttö on käyttäytynyt kuulemma koko syksyn huonosti ja nyt pukin tontut ovat pakanneet hänelle haisevia lahjoja. Kysyin mitä niissä haisevissa lahjoissa sitten on? 

Pukki on käskenyt pakata sinne biojätteitä, kuului Hilman vastaus.