Yöpöytä ja muita juttuja
Hei ihan mahtavaa, mulla on täällä jo sata kirjautunutta lukijaa! Lisäksi vielä moninkertainen määrä “salaisia” lukijoita. Oikein suuri kiitos kaikille, en olisi ikinä uskonut että tähän tultaisiin.:)
Ja niin niin, olen luvannut arvontaa 50 lukijan kohdalla, sadan lukijan kohdalla…Mutta kun ei ole aikaa ommella! Mun ainut oma aika on klo 20-21 jälkeen, eli se siitä…harmittaa niin hirveästi…Mulla on kyllä idea mitä teen arvontaan, vielä kun joku lahjottaisi sitä aikaa…
Täällä tapahtuu kaikkea pientä. Mies on ahkerana koko viikon rempannut mitä on pystynyt, ikkunat on kuulemma ihan hyvällä mallilla. Lasin leikkaus, joka alkuun mokattiin ihan täysin, sujuu mieheltä jo ihan hyvin. Mä en oikeastaan edes tiedä miten pitkällä mies on, tuolla se touhuaa kaiket päivät ja minä hoidan lapsia täällä toisella puolella. Ihan vierekkäin touhutaan koko ajan, mutta seinä on välissä…
Meillä on tollainen seinään laitettava “radiopuhelin” jonka kautta voidaan puhua toisillemme, tai mä lähinnä huudan siitä miehen syömään tms. Olen kyllä sanonut että tarvitaan oikeasti koko ajan taskuun sellaiset kuljetettavat radiopuhelimet, kun täällä ääni katoaa niin ettei meinaa viereiseenkään huoneeseen kuulla. Saatikka pihalla, noloa kun joutuu huutaa sielä toiselle kun ei muuten kuule…(ja koko Korso kaikuu..)
Minä taas en juuri muuta ehdi kuin lasten perushoitoa. Aamusta iltaan. Paitsi silloin illalla kun on sitä omaa aikaa hetki. Tänään aloitin yhden lastensängyn maalaamisen. Siitä lisää myöhemmin. (Alku tosin ei näytä kovin hyvältä…)
Koska en oikein ikinä pääse kirppiksillekään, huutonetistä selailen iltaisin tavaraa. Uusin ostos on tuo ihanasti kulahtanut, mutta istuinkelvoton jakkara, joka pääsi yöpöydäksi.
Pääsiäinen ei kamalasti kiinnosta vieläkään, mutta lapsia sentään odottaa aamulla pöydässä pienet yllärit. 🙂
-Henna-
Ps. Varasin ajan, Eppu-kisu menee leikkaukseen parin viikon päästä. Sori kulta…
Kommentit (4)
Olen juuri sellainen "salainen" mutta aktiivinen lukija ja kommentoinkin aina välillä. (en sentään mitään urputus viestejä vaan positiivisia, tosin aihetta ei muuhun olekaan)
Niiiin piti siis kirjoittaa, äitiä lainatakseni, että 10 pistettä ja papukaijan merkki siitä, että päivität niin usein tätä blogia. Ei tarvi niin isoja tai pitkiä päivityksiä olla, mutta kiva kuulla jotain, ei nyt päivittäin tarvi (mielellään) mutta edes kerran/kaksi viikossa. Eihän aina ole tekstiä tai aikaa, mutta näin lukijan kannalta on kivaa kun on aktiivinen blogin pitäjä =)
Jep, mä yritänkin kirjoittaa aina kun on jotain juttua edes vähän.:) Mulla on itsellä muutama lemppariblogi, ja on se kyllä kivaa jos päivittävät usein.
Sitäpaitsi, musta on tooosi kivaa kirjoittaa, ja oon ihan intoa täynnä jos mulla on kiva aihe mistä kirjoittaa. Ei malta pysyä pöksyissä ja odottaa iltaa kun pääsee koneelle kirjoittaa.:)