Vuosi 2014 kevät
Vuosi 2014 lähenee loppuaan, ja on taas aika käydä läpi meidän perheen vuosi. Sanomattakin on selvää että meidän vuosi oli Nestorin vuoksi ikimuistoinen, koko vuosi kun meni raskaana ja loppuvuonna poika syntyi. Tässä kuitenkin alkuvuoden muistelua:
Tammikuu:
Tammikuussa alkoi tyypillisesti terveelliset elämäntavat. Smoothiet, lenkkeily, haave paremmasta kropasta ja kunnosta. Silloin en vielä tiennyt, että sen sijaan keskikroppani alkaisi pian turvota oikein urakalla!
Tammikuussa kirjoittelin enemmän lastenvaatteista, ja tein Mikille värikkään tuubihuuvin.
Tammikuussa kotimme komeili Maalla-lehden kannessa, sisustelin Mikin uutta huonetta ja vaihdoin kotiin keväisempiä tekstiilejä.
Tammikuussa lopettelimme PRIDE-kurssia, ja useaan otteeseen totesin että mulla on tosi vahva tunne että tänä vuonna tapahtuu jotain todella jännittävää. Silloin vielä veikkasin että se jännittävä olisi pitkäaikainen sijaislapsi. Sen sijaan olin tietämättäni raskaana, vihdoin.
2.1
”Nyt on vuosi vaihtunut, ja mua jotenkin jänskättää että mitä tänä vuonna tapahtuu. Hirveän vahva tunne siitä että tänä vuonna tapahtuu jotain suurta!”
11.1
”…Se odotuksen jännittävä kutkutus mahanpohjassa, josta viimeksi kerroin, se alkoi tänään. Tunne siitä että pian tapahtuu jotain jännää. En tiedä tapahtuuko oikeasti, mutta toivotaan! Jotain superkivaa!”
Heh, nyt vauva sylissä on ihana muistella näitä. Enpä arvannut miten superkivaa tulossa olisi!
Helmikuu
Helmikuussa juhlittiin. Pikkusiskolla oli vanhojen tanssit ja itse täytin 30-vuotta. Mulla oli ihana juhlapäivä johon kuului läheiset ihmiset, hyvää ruokaa, kuumakivihierontaa ja hotelliyö. Juhlapäivää tosin hiukan hankaloitti tuolloin jo tiedossani ollut raskaus. Muille raskaus oli vielä salaisuus, ja voin pahoin tuona juhlapäivänä. Iloa varjosti myös kova pelko keskenmenosta. Toisaalta olin salaa onneni kukkuloilla, toisaalta pelotti.
Blogissakin kirjoitin olevani ”kipeä”. Toisaalta kirjoittelin myös innostuksestani lenkkeilyyn. Ensimmäistä kertaa elämässä innoistuin siitä lajista, ja kirjoitinkin aiheesta niin motivoivan postauksen että ihan tässä lukiessa itsekin innostuin uudelleen. Tänä keväänä ei raskaus katkaise lenkkeilyä, joten jospa nyt pääsisin vielä pidemmälle kuntoilussa!
Helmikuuta koristi ihanat värikkäät kukkakimput, sekä laskiaispulla-kausi lenkkeilyn vastapainoksi.
Maaliskuu:
Maaliskuussa pakattiin talvivaatteita varastoon, istutettiin narisseja ja valo tulvi taloon. Maaliskuussa itseopiskelin espanjankieltä, meillä sairasteltiin paljon ja itse elin kuin sumussa. Raskauspahoinvointia ja hillitöntä pelkoa että raskaus ei jatkuisi. Töissäkin oli raskasta ja kirjoittelin postauksen sijaisperhetyöstä. Toisaalta mulla oli hillitön kokkailuvimma ja mun huonetta rempattiin.
Päällystin Mikinhuoneen leikkipatjat ja tein niistä DIY-postauksen. Maaliskuussa mun pikkuveli sai koiran ja käytiin katsomassa pientä pentua.
Huhtikuu:
Huhtikuun alussa käytiin ultrassa katsomassa pikkuista tulevaa vauvaa. Sen myötä paljastin teillekin olevani raskaana. Tuo postaus oli elämäni rohkein, ja sain paljon kommentteja sekä kiittelyä asiasta.
Pahin pelkoni helpotti tuon jälkeen, mutta olin melko pahoinvoiva kunnes sain homeopatiasta apua pahoinvointiin.
Huhtikuussa sairasteltiin muutenkin, ja blogi oli melko hiljainen. Pääsiäinenkin tuli ja meni ilman suurempia juhlimisia.
Huhtikuussa kuitenkin juhlittiin Mikin 6-vuotispäiviä. Huhtikuussa kirjoittelin äitiysmuodista, olimme mökillä ja pakkailin espanjanreissua varten.
Mikille syntyi uusi serkku.
Toukokuu:
Toukokuussa olimme 1,5 viikkoa Espanjassa. Kävimme myös kässäkerhon naisten kanssa Porvoossa.
Raskaus oli puolivälissä ja saimme tietää että vauva on poika.
Remppahommia tehtiin sisällä, ulkona pihahommia ja suunnittelin vauvanhuoneen sisustusta.
Kesäkuu:
Kesäkuun oli todella huonot kelit, vaikka näistä kuvista ei sitä uskoisi. Juhannuksen vietimme mökillä kylmässä. Veljenpojalla oli ristiäiset.
Raskaus toi tullessaan energiapiikkejä ja tarmoa, mutta myös väsymystä ja mielialan vaihteluja. Kirjoittelin raskauden muuttuvasta kropasta. Tein vauvalle mobilen, joka on nyt Nestorin suosikki. Tapetoimme kotona, maalasimme taloa.
Voi vitsi kun tuli ikävä kesää kun näitä kuvia katsoi! Tunteet nousi myös pintaan kun kävin läpi alkuvuotta, oli kyllä niin tunnemyrskyisä vuosi ettei tosikaan! Onneksi pääosin kuitenkin sitä iloa ja onnea.
Huomenna vielä loppuvuoden läpikäynti. En voi millään tajuta että tämä vuosi on kohta ohi. Ihana, jännittävä vuosi josta olen niin kiitollinen.
-Henna-