Vuoden korsolainen

Olen aina ollut se ihan mukava tyttö joka on koulussa saanut ihan suht hyviä arvosanoja ja työelämässä pärjännyt ihan kivasti. Se tyyppi joka on ihan mukava,mutta joka ei ole ollut mitenkään super cool muttei myöskään ärsyttävä. Tyyppi joka sai niitä ihan hyviä numeroita mutta jota ei ole koskaan palkittu mistään. Ei stipendejä, ei hymytyttö-patsaita, ei palkankorotuksia tai muuta kunniaa. (Potkut olen kyllä kerran saanut, hah! )

Olen aina ollut ihan kiva mutta ujo tyttö. Pikkuhiljaa, hyvin pienin askelin olen kuitenkin noussut tästä roolistani ujona ja sivussa olevasta tytöstä aikuiseksi naiseksi joka tekee mitä itse haluaa.

Tänään minut ensimmäisen kerran palkittiin, ja sain kunniaa kaikesta tekemästäni työstä. Minut valittiin tämän vuoden korsolaiseksi.

Kun tammikuussa 2011 muutimme tänne Korsoon, en olisi ikinä arvannut mitä se tuo tullessaan. Remontin ohella aloitin blogin joka pikkuhiljaa on kasvanut ja tuonut elämääni ihania kokemuksia. Se on myös parantanut itsetuntoani ja siihen olen saanut purkaa kokemuksiani niin hyvässä kuin pahassa.

Olen näiden Korso-vuosien aikana antanut monia lehtihaastatteluja. Ollut jopa radiossa. On tehty kotijuttuja sisustuslehtiin, haastatteluja remontista Vantaan lehtiin, Helsingin Sanomiin… Tehty juttu sijaisperhetyöstämme, oltu Vantaan Sanomien juhlanumerossa jne. Olemme myös ihanassa Puutalo-sisustuskirjassa. Kaikissa missä olen voinut, olen kehunut Korsoa ja toivonut että sen huono maine pikkuhiljaa paranisi. Jopa puotini nimessä mainitaan Korso. Korson aseman puoti, minun puotini.

Vuosien saatossa tästä surullisesta autiotalosta muokkaantui Korson aseman kruunu. Korsolaiset jopa intoutuivat siistimään talomme edessä olevan havupuskan Korso-tekstin. Saimme paljon kehuja miten on kiva seistä asemalaiturilla kun talo ei näytä niin ankealta enää. Todellakin myös itselläkin on mukavaa odottaa junaa kun oma koti on niin kaunis.

Viime vuodesta perustin myös söpön puotini. Puodin ansiosta korsolaiset pääsivät ihailemaan taloa myös sisältä. Puodin ansiosta korsossa on nyt söpö pieni puoti pubien keskellä. Olen järjestänyt puodillani monta mukavaa tapahtumaa joissa ihmiset viihtyy. Tätä kaikkea kasvatan ensi vuonna kun puotiimme tulee myös kahvila ja tästä tulee toivottavasti korsolaisille suloinen toinen olohuone.

Olen tehnyt ihan hirveästi töitä tämän kaiken eteen. Nyt minut myös palkittiin siitä kaikesta.

Olen otettu ja iloisesti hämmentynyt. Toki vähintään puolet kunniasta kuuluu myös perheelleni ja läheisilleni. Mieheni Sami joka on pomotukseni alla tehnyt remppaa niska hiessä. Hän joka sallii kiltisti kaiken tämän härdellin tapahtumineen joita järjestän. Lapsilleni jotka jaksavat sen kaiken myös. Äidille, siskolle, sukulaisille, ystäville, kaikille jotka ovat hoitaneet lapsia ja auttaneet talkoissa. He kaikki kuuluisivat saada palan tästä kunniakirjasta. Ainakin he saavat palan sydämestäni.

Myös te lukijat ja kaikki asiakkaani ansaitsette palan kunniasta. Kiitos suuresti kaikesta tuesta ja kehuista! Niillä on oikeasti ollut suuri merkitys jaksamiseni suhteen.

Tästä on ihana jatkaa eteenpäin, uusiin suunnitelmiin ja uuteen vuoteen.

-Henna-