Viikonlopun puuhasteluja

Tänä viikonloppuna on puuhasteltu yhtä sun toista.
Vähän on sisusteltu, mä olen pähkäillyt tätä divaaninurkkaa, joka olisi kiva saada sellaiseksi viihtyisäksi puuhastelunurkaksi josta löytyy lehtiä, kirjoja, mun keskeneräiset käsityöt jne. Kirjoja jo lisäsin ikkunalaudalle. Mä en oikein ole osannut päättää mitä ikkunalaudalle laitan jottei kissat hajota mitään sielä hyppiessään. Kirjat nyt ei ainakaan hajoa ja tuo nurkkaan mun mielestä viihtyisyyttä.
Mua naurattaa toi Miki. Sen “en-mene-ikinä-mihinkään-kuvaan”-vaihe on nyt vaihtunut tähän “sabotoin-joka-kuvaa-ilveilyillä-joten-turha-yrittää-blogata-hienoja-kuvia”-vaiheeseen.:D

 Mä myös annoin periksi mun leipomishimolle. Hiiteen dieetit, elämästä pitää nauttia edes viikonloppuisin vaikka viikon vetäisi terveellisesti, joten nyt ollaan sitten Mikin kanssa leivottu oikein kahtena päivänä. Lauantaina tehtiin mun suosikkeja, korppuja. Tällä kertaa Toscanan biscotteja. Toisen päivän herkut Miki sai valita: Suklaisia banaanikuppikakkuja. Pitäisi oikeasti tehdä sellainen päätös että jos joskus herkuttelen, herkuttelen vain 1-2 kertaa viikossa ja pyrin näkemään vaivaa sen eteen. Ei karkkia suoraan hyllyltä vaan itsetehtyjä leipomuksia. Tällä hetkellä tämä päätös toimii oikein hyvin, ja olo on mitä mainioin kun ei kiellä itseltään liikaa.

 Ystävän kanssa käytiin taas kierrätyskeskuksessakin perjantaina ja sieltä mukaan tarttui todella iso Riihimäen lasipurkki sekä tuollainen vanha emalinen siivilä.

Itse olen ollut todella laiska remonttien suhteen nyt viikonloppuna. Onneksi muut ei ole. Mies sai apua sähköjen kanssa, ja nyt makuuhuoneen sähköt on valmiina. Katkaisijat vaihtui kauniimpiin (samat kuin esim keittiössä jos joku muistaa), pistorasioita lisää ja pari muutakin fiksailua jolla saatiin jatkojohtoja pois lattioilta. Sekä olohuoneen ikkunaseinän johtojen kotelointia ainakin osittain. Mun pitäisi vielä maalata kyseinen kotelointi…
Miki ja Sami aloitti myös Mikin huoneen. Voi sitä Mikin onnea, sai iskän kanssa touhuta ja vielä oman huoneen kimpussa! Täysin ei tuolla vieläkään mahdu toimimaan kun sielä on esim tuo iso lasinleikkauspöytä. Sami kuitenkin aloitti tuon vanhan pikkuisen keittiön purkamisen. Lisäksi pojat aloittivat muovimaton repimisen, se kun on aina se jännin osuus, että mitä alta löytyy. Jos makuuhuone oli pienoinen pettymys niin tämä oli kyllä päinvastoin! Todella vanhanoloista tiivistä lankkua jonka päällä on paksulti ruskeaa maalia mutta ei juurikaan mattoliimaa. Se mattoliimahan on pahinta saada irti. Nyt muovit lähtee lentäen irti ilman liimaa eikä revi puupintaa niin helposti rikki.
Ikävintä on tietty se että katosta täytyy taas luultavasti rapsuttaa kaikki maali pois, ja huone on todella iso, eli siinä kestää… No, hienoa silti että alkuun päästiin!

Pitkä juttu tällä kertaa, mutta aiheissa on vähän jokaiselle jotakin!:)

En edes meinaa mainita tuota takatalven tuomaa potutusta, uusi viikko ja uudet kujeet edessä, ja etelän aurinko lähenee!

-Henna-

Ps. Leivontaohjeet Leila Lindholmin Pala kakkua-kirjasta.