Ulkoilupäivä
Tänään on ollut niin upea päivä, että varmaan koko suomi on ollut ulkoilemassa. Meilläkin kävi tuuri, eilen jo ostimme makkarat Seurasaaren reissua varten, ja tänään sää olikin täydellinen sille reissulle.
Hullua kyllä, silloin kun mä haaveilin vielä koirasta, mun isoin haave oli päästä perheen kesken ulkoilemaan esim Seurasaareen. Ihan pienen Unton kanssa en vielä viitsinyt lähteä, mutta nyt poika on jo niin iso että jaksaa pitkiäkin lenkkejä helposti.
Oli kyllä ihana reissu ja ihana päivä! Tiedättekö kun joskus tulee vaan niin vahva tunne että “Ihanaa, tämä on niin ihanaa!!” ja hymyilee vaan. Mulla sielä jäällä oli sellainen tunne. Oma perhe, masu täynnä, upea luonto ja aurinko paistaa. Pisteenä i:n päälle riiviö-koirasta on alkanut tulla jo kunnon koira.
Olin niin ylpeä Untosta kun koira osasi niin hyvin käyttäytyä sielä ihmisvilinässä. Toki olisi halunnut hypätä jokaisen vastaantulijan syliin, mutta loppumatkasta käveli jo nätisti ohi. Koira sai myös hirveästi huomiota, “voi miten ihana”-huudahduksia kuului joka suunnasta ja rapsuttelijoita riitti. 🙂 Tuo turkki on kyllä sellainen ettei sitä malta olla silittämättä. Ekassa kuvassa Unto muuten odottaa makkaraa, ja sen kyllä tapituksesta huomaa, hih!
Huomasitteko muuten tänään Hesarissa jutun vanhojen asemien omistajista? Kyllä kiehutti esim kohta: “veljekset ovat remontoineet vanhoista asemista moderneja koteja. Seinät suoristettiin kipsilevyillä, lankkulattian päälle pantiin laminaattia ja ikkunoihin asennettiin lämpölasi.” Joo, kukin tekee omalle kodilleen mitä haluaa, mutta kyllä mä huokaisin monta kertaa syvään…
Onneksi jutun pelasti kuitenkin esim. Lievestuoreen aseman porukka, terveisiä vaan!, ja kertoivat kuinka remontoivat perinteitä kunnioittaen. Ihanaa kun muutkin! Juttu oli mielenkiintoinen, yllättäen, ja toisaalta hyvin tehty koska siinä oli niin erilaisia asujia. Juuri tuo vastakkain-asettelu, modernit rakentajat sekä perinnerakentajat.
Lievestuoreen aseman blogia olen muuten minäkin käynyt kurkkimassa, joten tavallaan tuli tunne lehteä lukiessa että “ai täällä on tuttujakin!”:D Se on niin hassua miten blogitutut on niin… tuttuja. Tiedättekö mitä tarkoitan?:D
No joo, löpinät sikseen. Pari viikkoa enää reissuun ja mulle tuskin tulee töitä ennen sitä. Täytyy siis hoitaa asioita tehokkaasti ennen sitä ja touhuta Mikin kanssa kaikkea kivaa kun kerta kunnolla mahdollisuus.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
-Henna-
Lievestuoreen aseman blogi täällä.
Olipas yllättävä tajuta, että täällähän kirjoitetaan meistä 😀
Terkkuja sinnekin, ja onhan se jokseenkin hassua mutta ilman muuta minäkin ajattelen muutamaa bloggaajaa tuttuna henkilönä, vaikken varmaan tunnistaisi jos vastaan kävelisi 🙂
Hihii, no pitihän se mainita kun hattua nostin mielessäni teille sitä juttua lukiessa, kun olin ensin itkenyt niille veljeksille.:D
Koko postauksen sisältöön sanon, että ihan niin just. 🙂
🙂