Syntymäpäivä ja vastauksia kysymyksiin

Näin vuoden alussa meillä on paljon juhlia. Miehen synttärit oli just, Mikin serkun synttärit oli, Mikillä itsellä on synttärit huhtikuussa jne jne. Joka kuukausi jonkun synttärit. Mun vuoro oli tänään.

Myönnän että mun mielestä on ihanaa olla päivä “keskipisteenä” läheisten ihmisten kanssa. Mun mielestä on kiva fiilistellä valoisuutta näin helmikuussa, laittaa itsensä nätiksi, lakata kynnet jne vaikkei muutoin isosti nyt synttäreitä vietettykään.

Läheisten kanssa oltiin mun veljellä, mummi oli tehnyt herkku-laskiaispullia, veljet antoi tyypilliset vitsikkäät lahjansa, sain ruusuja jne. Aamulla Miki antoi heti herättyään mulle ihanan korttinsa johon poika oli piirtänyt itsensä ja äitinsä skeittaamassa, hih! Poika antoi mulle myös isänsäkin puolesta rannekellot, kaksi rokkavaa mustaa rannekelloa joissa leveät hihnat, toinen arkeen ja toinen “bileisiin”.
Illalla käytiin vielä kolmistaan perheen kesken ulkona syömässä.

Kuvan ihanaakin ihanamman Arabian Koko-setin sain eilen jo, tässä on äidiltä, veljeltä ja pikkusiskolta ihana ja toivottu setti! Mukana siis Koko-sarjan uutuuksia vaalean roosaa ja minttua sekä vähän valkoista.

Tuli hirmuinen kiire kuvata ennen auringonlaskua, siksi tarratkin vielä kuvien astioissa ja vähän tummaksi ehti jo mennä kuvaukset, harmi kyllä…

Parin vuoden päästä vietetäänkin sitten isommin juhlia, toivottavasti vähän valmiimmassa talossa, kun täytän 30-vuotta. Nyt riitti tämä ja huomenna remppa jatkuu.:)

Asiasta viidenteen, olen aivan tippa linssissä lukenut teidän IHANIA ja kauniita sanoja tuohon arvonta-postaukseen! Olen niin otettu ja iloinen kun tykkäätte blogista, suuri kiitos!:) Voin sanoa että se ei ole todellakaan mulle itsestäänselvyys, välillä olen todella epävarma jutuistani.

Pari kysymystä tuli myös esille joihin vielä vastaan tässä erikseen:

Keittiöpostauksessa nousi puheenaiheeksi meidän pönttöuunit ja koneellinen ilmastointi. Meillähän on täällä yhteensä 6 uunia, joista 2 pienellä puolella. Näistä kuudesta tämä pienen puolen lastenhuoneen uuni ja tulevan keittiön uuni eivät ole käytössä koska tänne on vedetty koneellinen ilmastointi, kai eläinlääkäriä varten ja ne putket on vedetty nähtävästi jotenkin tuolta uunien hormeista… Samperi että harmittaa, nuohoojan mukaan tuon olisi voinut tehdä toisinkin… Keittiön uuni on myös muurattu umpeen sisältä eli kynttilöitäkään sinne ei saa… Molemmat uunit olisi mahdollista korjata mutta maksaa varmaan aikalailla…
Lisäys: Niin ja uuneja ei siis saa purkaa koska talo on suojeltu…

Koneellinen ilmastointi on vielä päällä koska emme uskalla sitä sulkea. Laitteen firmasta joskus kertoivat että kannattaa pitää päällä koska ei rahallisesti tule kalliiksi ja sen sulkeminen saattaa jotenkin sekoittaa täällä ilmastoinnin koska sen takia on tehty muutoksia talossa. Näin mä ymmärsin.
Ilmastointi pitää ikävää meteliä, putket on ihan kamalia ullakolla ja inhoan koko vehjettä, mutta näillä kai nyt sitten mennään… Ainakin ennen parempaa tietoa. Kertoa saa mielellään jos jollain tästä kokemusta/tietoa.

Sitten multa kysyttiin että miten hoitolapset pärjää täällä remontin keskellä kun tulee meteliä ym.
Nooo, siinä kuin Mikikin. Tai oikeastaan Miki kärsii siitä enempi. Jos mulla on töitä niin remontti yleensä hidastuu huomattavasti. Mikin pystyy ottamaan tuonne remontin keskelle mukaan välillä, poika usein katselee videota tms sen aikaa mutta enempi olemme tuolla silloin kun mulla ei ole töitä.  Montaa lasta ei pysty sinne ottamaan. Muutenkin haluamme välttää hoitolapsien vientiä sinne.

Pääosin kuitenkin remontoimme vuorotellen jolloin lapsi/lapset on tässä “kotona” toisen kanssa ja saa olla ja leikkiä normaalisti. Tälle puolelle ei äänet juuri kuulu, ei ainakaan mitenkään häiritsevästi. Pääosin remontti on muutenkin sellaista hiljaista maalaamista tms ja jos hetken on meteliä niin mukana oleva Miki saa kuulosuojaimet. Hajuja ei myöskään juuri joudu haistella. Eli hoitolapset eivät juuri huomaakaan koko remonttia, Miki siitä kärsii ehkä siinä mielessä että välillä iskää ei juuri näy, ja jos on mukana, saattaa tylsistyä. Lisäksi aikaa perheenkeskeisiin juttuihin, sunnuntaikävelyihin tms ei ole niin kuin ennen.
Periaate meillä on kuitenkin aina ollut se, että ensin lapset, sitten remontti.

Tietty sitten kun muutetaan tuonne ja kaikki huoneet ei ole valmiita, meteliä kuuluu enempi. Eiköhän me siihenkin sitten keksitä keinot, metelöivät jutut tehdään vaikka sitten kun toinen on lasten kanssa muualla tms. Eikä tämä pahin, ainakaan tuo sisäremontti, kestä kuin 1-2 vuotta ja sitten toivottavasti helpottaa.

Tulipa pitkä postaus, olisi varmaan pitänyt tehdä kaksi erillistä postausta, mutta kukin voi lukea ne osuudet mitkä kiinnostaa.:D

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Henna-