Sirpaleet tuo onnea, vai miten se meni…?

Meillä kävi tänään se mitä mä pelkäsin, ja keittiö näytti tänään kahden aikaan päivällä tältä… Mä olin niin järkyttynyt tästä sotkusta etten tiennyt mistä aloitan siivoamaan, joten päätinkin ottaa kuvan.

Kyllä olisi tehnyt mieli heittää kaksi tappelevaa katinronttia niskasta pihalle…eli juu, kissat syyllisiä, ei lapset tällä kertaa.

Nimittäin, meillä kissat tykkää hengaa tuolla keittiön kaapistojen päällä. Korkea paikka katon rajassa, mikäs kissoista sen mukavampaa. Sielä Osku tänäänkin pötkötti tyytyväisenä päiväuniaikaan, kunnes tuli tappelupukari Eppu. Kuului vaan kamala ” räyh!!” kun toinen karjasi, jonka jälkeen näin kuin hidastettuna olohuoneesta kun alas tippui kissa, viinipulloja, teline ja “räts!” pullot rikki……………………..

Mä olen monesti meinannut ottaa sen telineen alas kun ne kissat pomppii tuolla ylhäällä, mutta kun ei tota kaappitilaa kamalasti ole ja kissat oli nätisti sielä ylhäällä, niin sinne se jäi. Tyhmä minä.

Tuo räsymatto imaisi aika hyvin kahden punkku- ja valkoviinipullon sisällöt. Silti sitä sirua ja tahmeaa roisketta oli aikalailla….Luojan kiitos kukaan ei ollut alla kun tuo tapahtui!

Nyt vaan olisi kiva tietää onko matto roskiskamaa, vai miten ihmeessä saan lasinsirut ja viinit irti tuosta matosta? Sinne sitä pientä siruakin saattaa jäädä niin kiinni ettei ehkä uskalla lattialle laittaa…Eipä se ollut kuin vanha räsymatto, mutta hyvä matto kuitenkin…ja nyt ei keittiössä ole mattoa, hemmetti…

Äiti sanoi että punkkutahraan olisi pitänyt heittää heti suolaa päälle, mutta tässä tapauksessa sitä olisi pitänyt olla paljon ja miten mä sen olisin sitten putsannut ym, ja ne sirut siinä kanssa…

Eipä ne kissat lentänyt pihalle. Sotkut on siivottu ja herkkuja täynnä oleva Osku makaa tyytyväisenä tuossa vieressä.

Voi elämä mitä sirkusta…

Henna