Remontti-sarja: Tapetointi

Mähän olen kerran jo noin vuosi sitten tehnyt kattavat postaukset meidän talon tapeteista, enkä lähde niitä siis uudelleen listaamaan. Ne postaukset löytyy täältä ja täältä. Meiltähän löytyy 9-10 erilaista tapettia, joten tapetointia on tässä talossa tullut tehtyä jo melko paljon.

Ajattelin käydä läpi meidän tapetointitekniikan. Niin ja meillähän on siis käytetty paperitapettia, joka on ihan erilaista tapetoida kuin muut. Ollaan kaksi vessaa tapetoitu roiskeita kestävällä tapetilla. Vaikka monet sanoo että nykyaikaisett tapetit on helpompia tapetoida, me ollaan todettu just toisinpäin. Mikä voi myös johtua siitä että totuttiin paperitapetteihin.

Kuten kaikki uusi, tapetointi alkoi melko sähläten ja kiroillen, mutta pikkuhiljaa siihen tuli omat tavat, rutiinit ja kikkakolmoset. Yleensä minä liisteröin, ja mies pisti tapetit seinään. Se systeemi toimi hyvin. Mun hermot ei olisi kestänyt korkeilla tikkailla seisomista ja sitä välillä hyvinkin pikkutarkkaa hommaa.

Nyt asiaan. Huom! Tässä ohjeessa ei ole huomioitu mahdollisia seinänpurku/pinkopahvituksia tms.

Tarvikkeet: vesipullo, seinän tasoiteaine, (pohjamaali), hiomapaperi tms, liisteri, mattoveitsi, (tapetointipöytä), liisterisuti, liisteröinti lasta/harja, paperipaino ja mitta. Hyvä tapettimyyjä ohjeistaa tapettimäärien valinnassa. Itse kerroin Helsingin Tapettitalon myyjälle huoneen koon, ja hän laski mulle rullien määrän. Rullien määrään vaikuttaa paljon myös tapetin kohdistusväli. Jos kuvio on pientä ja usein samoin toistuvaa, tapettia ei tarvitse niin paljon. Jos kuvio on isoa ja monimutkaista, on määrä isompi ja hukkapaloja tulee enemmän.

Alkuun tehdään tietty pohjatyöt. Mahdolliset edelliset tapetit revitään pois. Paperitapetit lähtee tosi hyvin kun ne ensin suihkuttaa märäksi suihkepullolla, antaa veden hetken imeytyä ja sitten voitkin repiä tapetit isoina paloina pois. Paitsi jos tapetoinnissa on käytetty jotain erikeeper-hirvitysliimaa… Meidän vanhat tapetit oli jotain muovipintaista. Niistä revittiin eka kerros kuiviltaan irti, ja pohjakerros kasteltiin. Jostain syystä joissain huoneissa tapetti irtosi leikiten, joissain ei.

Aluksi irroitetaan pintavetona asennetut johdot seinistä, paitsi jos halutaan tapetoida niiden päältä. Me laitettiin johdot tapettien päälle. Myös lattia-ja kattolistat irroitetaan.

Seuraavaksi tasoitetaan seinät. Mahdolliset kolot pakkeloidaan ja annetaan pakkelin kuivua. Sitten seinä hiotaan kevyesti läpi. Mitään vähänkään terävää ei kannata seinään jättää tai tapetti voi revetä. Tarvittaessa voit pohjamaata vielä seinän. Meillä tapettia poistaessa repeytyi myös paikoin seinälevyjen pinta, ja valkoisen pinnan alta tuli esiin ruskea täytemassa. Maalasimme ruskeat kohdat kevyesti ja hioimme reunat. Joillakin on myös tapana maalata vuotien välikohdat tapetin väriseksi. Vanhoissa taloissa kun seinät liikkuu ja välillä seinä saattaa irvistää tapettivuotien välistä. Esimerkiksi tumman tapetin välissä valkoinen seinä irvistää rumasti. Me ei kyllä tehty tätä, kyllä ne välit aina umpeutuu kesäisin.

Sitten alkaa itse tapetointi. Jotkut tykkää liisteröidä lattialla, jotkut tykkää leikata monta vuotaa kerralla. Me ostettiin tapetointipöytä koska se oli kovassa käytössä. Selälle tietty parempi liisteröidä pöydällä, ja ainahan pöydän voi myydä eteenpäin kun sitä ei enää tarvitse. Lisäksi pöydän pinnassa oleva “mittanauha” oli kätevä kun mittaili vuodan pituutta.

Me aloitettiin tapetointi muuriseinien reunasta, yleensä suuntana oikealta vasemmalle. Mittaa seinän korkeus lattiaan tai mahdolliseen puolipaneeliin asti. Hyvä keino on myös tehdä “luotisuora” vuotien reunakohtiin, jotta varmasti näkee että vuota menee suoraan. Eli seinän yläreunaan vuotien välikohtaan naula/nasta, siitä pitkä naru roikkumaan ja narun alapäähän pieni paino roikkumaan. Narua seuraten saat tapetin suoraan.

Eka vuota on helppo laittaa kun ei tarvitse vielä kuviota kohdistaa. Leikkaa vain oikean pituisen vuodan, liisteröi ja asentaa seinään. Liisteriä ei kannata laittaa liikaa eikä liian vähän. Kokeillessa alkaa kyllä pian näkemään oikean määrän. Liian vähän jos laitat, vuota ei pysy seinässä. Liikaa jos laitat, liisteri tursuaa vuotien reunasta. Itse sudin liisteriä pöydällä reilun napakasti, niin että liisteriä todella oli joka paikassa mutta ei mitään paksuja kerroksia. Muista varmistaa erityisen hyvin vuotien reunat jotta niihin tulee liisteriä. Muuten vuotien reunat irvistää ikävästi. Lopuksi vuota jätetään muutamaksi minuutiksi imeytymään. Eli käännä vuodan ylä- ja alapuoli niin sanotusti vuodan päälle, eli liisteröidyt puolet vastakkain. (Nyt pitäisi olla kuva jotta tämän ymmärtää) Näin vuota kostuu hyvin, pehmenee, on helpompi käsitellä ja pysyy paremmin seinässä.

Vuota seinään, aloita kiinnitys ylälaidasta, seuraa luotisuoraa jotta vuota menee suoraan ja pikkuhiljaa rauhassa kiinnitä vuotaa ylhäältä alaspäin, keskeltä sivuille päin. Tasoita tapetointilistalla/harjalla/käsillä hyvin vuota jotta sinne ei jää ilmakuoppia. Jos vuota irvistää jostain kohtaa reunasta, saat pumpulipuikolla lisättyä liisteriä kaivattuun kohtaan. Jos taas liisteriä pursuaa ulos reunoista, tai liisteriä jollain muulla tavoin päätyy tapetin pinnalle, pyyhi se heti pois. Muuten liisteristä jää läikkä. Voit pyyhkiä liisterin hyvin kevyesti kostutetulla/nahkealla rätillä. Eka vuota on seinässä, jee! (Vitsi että onkin ihana fiilis kun ekat vuodat on seinällä ja alkaa vähän näkemään miltä lopputulos tulee näyttämään!) Lopuksi vielä leikkaa mattoveitsellä tarvittaessa esimerkiksi oviaukkojen sivut siistiksi.

Seuraava vuota onkin vähän haastavampi, koska kuvio täytyy kohdistaa. Katso seinällä olevan tapetin ylälaidasta mistä kohtaa kuvio alkaa, ja aloita uusi vuota samasta kohtaa. Leikkaa siis hukkapala pois ja aloita siitä vasta vuodan mittaaminen. Koska meillä on seinät vinot, täytyi joka kertaa kuvio katsoa uudelleen. Kuvio kun alkoi välillä hiukan eri kohdasta. Sillä aikaa kun vuota taas rauhassa kostuu pöydällä, siirrä luotisuora seuraavaan vuodan reunaan. Älä siis pelkästään seuraa edellisen tapetin reunaa, koska tapetti saattaa helposti lähteä pikkuhiljaa menemään vinoon. Varsinkin jos seinät on vinot.

Sitten taas vuota seinään, aivan edelliseen vuotaan kiinni. Jotkut tykkää laittaa vuodat millin-pari päällekäin mutta se ei ollut meidän tapa. Tällä idealla tapetointi loppuun asti. Kun tapetit on seinässä, kiinnitä johdot ja listat paikalleen.

Tosin seinäthän ei ole vain tasaisia seiniä ja ongelmakohtia löytyy. Seinien nurkat, ikkunat, oviaukot, johtojen paikat, mahdolliset sähkölaatikot tms. Joten tapetointi ei aina ole niin helppoa. Mun ykkösvinkki on, ota iisisti! Tässä hommassa voi helposti palaa hermot mutta ei hätää. Ei paniikkia. Vuota ei kuivu heti joten sulla on aikaa. Voit välillä irroittaa vuodan seinästä jos se lähtee vinoon tai ryppyyn. (Mutta irroita vuota heti!) Aloita rauhassa ylälaidasta tasoittaen ja ole erityisen varovainen esim nurkissa koska sielä tapetti menee helposti vinoon. Eikä haittaa jos kulmaan jää vähän ilmakuplia, ei niitä kukaan näe. Muutenkin tapetointi ei ole niin justiinsa. Kukaan ei jälkikäteen näe jos seinään jää pieni ryppy tai ilmakuoppa! Älä jää niitä itkemään siis.

Me myös tehtiin välillä vähän hassujakin ratkaisuja, koska meidän seinät oli paikoin tosi hankalat tapetoida. Korkeat ja vinot seinät, sekä kaikenmaailman sähkölaatikot oli omat haasteensa. Oli todella vaikeaa käsitellä paikoin jopa 3,3 metriä pitkiä vuotia. Siksi me saatettiin esimerkiksi nurkissa tai ikkunoiden kohdalla halkaista vuota pitkittäin kahtia, jotta sitä oli helpompi käsitellä. Laitettiin vuota siis kahdessa osassa seinään. Kukaan ei todellakaan näe jälkikäteen että niin on tehty. Joskus leikkasimme vuodan poikki myös poikittain, esimerkiksi ikkunoiden kohdalla. Iso ikkuna jonka alla oli vielä patteri, oli ihan mahdoton tapetoida. Joten me leikattiin tapetti poikki välillä ikkunoiden alareunan kohdalta. Asennettiin ensin yläosa seinään ja sitten pujotettiin alaosa patterin taakse. Eli paikoin tapetit on asennettu melko palapelinä,  mutta jälkikäteen sillä ei ole väliä. Hyvät ne on silti.

Nyt myöhemmin tapetit saattaa paikoin repeillä talvisin kun talo elää, mutta siitä ei kannata huolestua. Se on asia jolle ei vaan voi mitään. Repeytymiä ei huomaa enää, ja ne menee tosiaan kesäisin umpeen. Meillä myös paneelit seinissä elää ja irvistää talvisin, mutta tällaista se on vanhassa talossa.

Huh, tulipa pitkä ohjeistus vaikka luulin että tämä on ihan helppo juttu. Tapetoinnissa on omat haasteensa, mutta älä pelkää ryhtyä siihen. Se on myös ihan kivaa puuhaa ja tosi palkitsevaa kun eron entiseen näkee heti. Varsinkin jos talosi on uudempi ja seinä ihan suora, matala ja suht aukoton, tapetointi ei ole vaikeaa.

-Henna-