Puulattian remontointia meidän tyylillä

Ajattelin nyt tähän väliin laittaa vähän remppajuttua. Mä en hirveästi halua jakaa mitään remppavinkkejä, koska nämä meidän tavat on meidän tapoja, ei mitään ammattilaisten suosituksia. Päinvastoin, ammattilaiset saattaisi nauraa partaansa näistä. Onneksi heiltä ei nyt kuitenkaan kysytä. Eikä tässä mitään vahinkoa kuitenkaan tehdä, korkeintaan hommat on vähän hidasta meidän tavalla.

Meillähän täällä sisällä pintarempoissa isoin työ on ollut katon ja lattian rapsuttelut puhtaaksi. Nyt Samin huoneessa ei onneksi sitä kattoa tarvitse rapsuttaa, mutta lattia kyllä. Ajattelin kertoa miten me sen teimme.

Lattialla oli siis muovimatot, ja tässä huoneessa muovin alla oli myös kovat ja isot vanerilevyt. Ensin listat varovasti irti, sitten vaan sorkkaraudalla muovimaton alle kiinni ja repimään. Pääosin muovimatto on lähtenyt ihan ok käsin repien ja lastalla irrotellen. Sitten mattoliimoja levyistä irti, ruuveja esille ja ruuvit irti, levyt irti. Suht helppo osuus vielä. Muovimatot haisee ja pölyttää, joten ei kovin kiva työ mutta ei kuitenkaan se hitain.

Sitten alkaa se lattian tasoittelu. Ensimmäisissä huoneissa lattioissa oli pääosin vanhaa maalia joka lähtee speedheater- kuumentimella ja lastalla aika nopeasti. Tässä huoneessa lattiassa oli kuitenkin lähinnä liimaa, joka on se pahin. Speedheater ei tuossa toimi, kuuma liima haisee järkylle ja vain venyy ja vanuu eikä homma oikein etene.

Me ollaan käytetty ja kokeiltu kaikenlaista, yläkuvan välineet oli nyt tässä huoneessa käytössä. Mies tykkää jostain syystä rapsuttaa tuolla viilalla jossa terävä reuna, itse otin paksuimmat liimat mieluiten lastalla. Ohuet liimat mies rapsutti sitten voiman kanssa tuolla seinärapsuttimella, yläkuvassa vasemmalla. Hidasta hommaa, selkä hajoaa lattialla istuessa, kädet ei jaksa. Kuitenkin hirveän koukuttavaa hommaa, tekee mieli ottaa vielä tuosta ja tuosta… Mieshän tuonkin huoneen sitten huitaisi yllättävän nopeasti, minä taisin tehdä 10% koko huoneesta. Taitaa Sami olla niin innoissaan omasta huoneestaan, että virtaa riitti ja nyt on rapsutettu.

Tänään mies sitten aloittaa lattian hiomisen. Mun mielestä tuokin on niin inhottava vaihe, kun pöllyttää niin kovasti. Joka paikka on täynnä sitä hiomapölyä sen jälkeen… Tässäkin varmasti järkevät vuokraisi ison ammattihiomakoneen, mutta me ei haluttu. Ollaan haluttu jättää lattiat suht rouheeksi ja hiottu lauta kerrallaan. Pääosin meillä on ollut käytössä tuo pyörivä hiomakone vasemmalla. Se on ihan ok, mutta se ei oikein meinaa kestää näin isoja neliömääriä. Sillä kun on vedelty koko kämpän kohta 200 neliötä. Laitteen osa jossa hiomapaperi on kiinni, on jo pariin kertaan uusittu kun se ei kestä. Se pelkkä osakin maksaa sellaiset 50€ ja niitäkään ei saa mistä vaan. Niin tai näin, näillä koitetaan tänään onnistuuko vai meneekö tuo osa taas vaihtoon. Hiomapaperia menee kanssa paljon per huone.

Tuo lattia on tosi makee jotenkin, ja paranee kun se on hiottu. Yleensä tässä kohtaa aina joku kysyy että eikö sitä voi jättää noin. Muualla ollaan vedetty maali päälle, nyt tulee sävytetty vaha päälle. Niin, ja ennen hiomista pakkeloitiin vaalealla puuvahalla isoimmat aukot. Pienet naulanreiät ym saavat kyllä jäädä. Täällä saa kolhut ja historia näkyä.

Huomenna käyn ostamassa maalia, ja sitten pääsiäinen maalataan. Ainakin toivon että aikataulu pysyy, eikä tule nyt mitään sairasteluja tms.

Mä itse odotan että saan työhuoneeni takaisin. Sielä ei meinaa mahtua liikkumaan Samin tavaroiden keskellä. Tänään pitäisi askarrella vielä pääsiäisjuttuja poikien kanssa, jos löydän askartelupaperit mun huoneesta. Ei tämä elo remontin keskellä aina herkkua ole, mutta niin parasta tietää että viimeisiä viedään! Kyllä tätä on odotettukin että sisäremppa edes olisi vihdoin valmis! Uskon että aulakin huitastaan tässä keväällä vielä loppuun, kunhan saadaan tilaamamme lankut.

Jee jee, hommat etenee! Eikö ole vaan ihania vanhat puulattiat, jopa näin rouheana?

-Henna-