Perinteistä

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Hiukan on sateinen ja kurja sää taas, mutta onneksi sisällä on tunnelmaa. Me ollaan tänään käyty vaan kaupassa, ja vähän järjestelty ja pyykätty kotona. Illaksi lähden mummille äitini ja siskoni kanssa, katsotaan yhdessä linnanjuhlat. Kun ei nuo miehet välitä koko juhlista, niin saadaan sitten tyttöjen kesken niitä yhdessä katsella.

Viime vuonna aloitettiin tämä idea, ja nyt siitä taitaa tulla perinne. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uusia perinteitä. Sitäpaitsi näin on vähän helpompaa keskustella juhlista, kuin sitten viesteillä lähetellä että “näitkö ton puvun? Olipa hieno!”

Ja taitaa tulla perinteeksi myös joka vuosi siskon kanssa keskustella, että kumpi ajaa autoa ja kumpi juo skumppaa! 😀 (Mä sain skumppavuoron tällä kertaa, hah!)

Eilen töissä oli ihan sellainen olo, että olisi pidempikin loma alkamassa. Vaikka oikeasti lomaa ei ole yhtään meille. Me ollaan normaalistikin perjantait kiinni, ja lauantaina mennään töihin taas. Se on hassua miten jotkut tällaiset tuntemukset tulee ihmiselle. Perjantait tuntuu perjantailta, sunnuntait aina sunnuntailta. Joulunakin on aina tietty jouluinen tunne, ja itsenäisyyspäivänäkin! Mistä ne tulee? Tutuista tavoista toki, mutta vaikka perinteet muuttuu, silti se tunne on läsnä. Tosin tänään ei tunnu perjantailta, kun koko perhe on kotona. Täytyy ihan pinnistellä että mikäs päivä nyt onkaan.

Pikkupojan kalenteri

Tein eilen Nestorille oman joulukuun kalenterin. 5-vuotiaalle kun joulukuu tuntuu niin hirveän pitkältä, kaikki odottelu jne. Poika kysyy joka päivä 5 kertaa, “koska haetaan kuusi?” “Koska joulupukki tulee?” Eilen sitten tein paperille joulukuu-ruudukon, johon parhaani mukaan merkkasin piirtämällä joulukuun tapahtumia. Kuusen haku, päiväkodin joulujuhla, päiväkotipäivät, joululoman alku, joulu, uusivuosi ja välipäivien minireissukin sielä on. (Lähdemme välipäivinä Tampereelle kun kerrankin vähän pidempi loma. ) Nyt hän voi siitä laskea koska on mitäkin, ja hän kyllä tykkäsikin ihan hirveästi. Niin paljon että pian hän oli kopioinut kalenterini ja loppuillan teki omaa kalenteria. Kirjoitti päivämääriä, piirsi kuusen jne.

Ihan kaikkea en kalenteriin voinut laittaa, kuten piparien leipominen, Tuomaan markkinat tms, koska en voi tarkkaan tietää koska mitäkin ehtii ja jaksaa. Toki nekin voisi piirtää erikseen, ja liimata sitten oikeisiin päiviin kun tietää tarkemmin niiden ajankohdan.

Joka tapauksessa, tämä helpottaa huomattavasti pienen 5-vuotiaan elämää. Pienen, joka tällä pimeydelläkin on aivan sekaisin. “Äiti, onko nyt päivä vai yö?” (Helpottaa myös minua, kun ei tarvitse samoihin kysymyksiin vastata 10 kertaa päivässä…)

Nyt kuitenkin ruoanlaittoon, ja illalla mummille SISKON KYYDILLÄ. 😀

Ihanaa itsenäisyyspäivää ja viikonloppua!

-Henna-