Meidän vuoden 2014 joulu
Meidän rakas Eppu, sielä se pötköttelee vakiopaikallaan vakio-asennossa…. Niin iso ikävä! <3
Tänä vuonna ei ripotella kynttilöitä ja kauniita esineitä sohvapöydälle. Myös kuusi aiheuttaa mulle jo päänvaivaa… Tuo viime vuoden punapäinen pötköttelijä kun ei enää pötköttele. Ikinä. Tavarat lentäisi pöydältä sekunnissa ja kuusi olisi nurin toisessa sekunnissa, jos ne tuohon laittaisi. Kuusi täytyy kyllä saada, mutta paikka täytyy miettiä uusiksi. Olen ajatellut laittaa sen joko aulaan josta se näkyy olkkariinkin tai sitten keittiöön. Keittiössä olisi parikin paikkaa. Yleensä kun Nestori on rajattuna lähinnä olohuoneen ja oman huoneensa alueelle. Täytyy miettiä tuota vielä.
Tänä vuonna ei myöskään juurikaan poltella oikeita kynttilöitä. Nuo led-kynttilät on ihan maailman paras keksintö tässä tilanteessa. Toivottavasti kaikki viime vuoden kynttilät vielä toimii.
Olin ajatellut etten ehkä laita tähtiä olohuoneen ikkunoihin, mutta äh, pakkohan ne on. Onhan ne tosi ihanat. Ajattelin valosarjoja ostaa pari lisää ja laittaa ympäri kotia. Keittiössä on jo yksi isossa lasipurkissa hyllyn päällä.
Viime joulukuussa vietimme myös Nestorin ristiäisiä, joten liitän nämäkin kuvat tänne. Nestorin kummisetä eli mun veljeni on ihan erityisesti mun sydämessä tänään, joten hänen kunniakseen tuo mielettömän ihana kuva. Ristiäiset olivat todella kaunis tilaisuus viime joulukuussa, ja mulla on niin hyvä mieli siitä vieläkin. Pappikin puhui todella kauniisti ja ikimuistoisesti.
Miki jo eilen kyselikin että koska ostetaan piparitaikinaa. Täytyy varmaan pian ostaa. Ehkä isänpäivänä. Tässä mainio kuva Mikistä. Tuolloin pojalla oli vielä pitkä tukka, ja oli niin pikkuisen oloinen vielä. Paljon se vuosi muuttaa vielä tuossakin iässä.
Tuli kyllä niiin joulufiilis näistä. Vaikka ulkona onkin kaikkea muuta kuin jouluinen sää.
Tänä vuonna kun pienen lapsen kanssa kotona on hiukan tiukempaa rahasta, ajattelin panostaa joulukoristeluissa askarteluun. Jälleen laitan kyllä vanhat mutta oikein kivat tyynyt sun muut koristeet. Sen sijaan että ostaisin jotain lisää, olen suunnitellut muutamaa askartelujuttua. JOS vain ehdin. Suunnittelen käsityökerhommekin kanssa askarteluiltaa, jos edes silloin ehtisi.
Niistä kerron varmasti täällä lisää sitten jos saan jotain aikaiseksi.
Fiilisteletkö sinä jo joulua?
-Henna-
Mulla hiipii jo pikkuhiljaa joulupaniikki, kun tuntuu että ois niin ihana askarrella kaikkia ihania koristeita jne., mutta kun pitää pyörittää arkeakin tässä samalla 🙂 Tuli mieleen, että kun meidän Poikanen oli viime vuonna vajaa 2-vuotias niin me koristeltiin hänelle oma pikkukuusi Itsenäisyyspäivän aikaan. Sen koristeita Poikanen kävi sitten välillä irrottelemassa, mutta kun varsinainen joulukuusi tuotiin ennen joulua sisään niin se ei enää kiinnostanut häntä lainkaan eli kuusi koristeineen sai olla ihan rauhassa. Että josko tuommoinen huomion siirto pois varsinaisesta kuusesta auttaisi teilläkin!
No älä!! Kunpa saisi pariksi päiväksi lukittautua tuonne omaan työhuoneeseen ja antaa inspiraation rullata! 😀 Sen sijaan täytyy tyytyä "jos ehdin"-ajatukseen, ja aattona huomaankin että enpä ehtinyt…. 😀 Mulla pitää yksi ilta varata jo siihen että kaivan jouluaskartelupaperit ym esiin…
Toi onkin ihan hauska idea tuo oma kuusi! Mikillä on valkoinen kuusi jossa koristeet on kuin leluja, sitä voisi antaa Nestorinkin hiplata ihan rauhassa. Tosin mä en usko että se oikeaa kuusta pelastaa, tuo lapsi kun on niiiin utelias ja tykkää mennä jatkuvasti just sinne mikä kielletään. 😀 Vuoden päästä voisi jo tuo idea toimia! Sitäpaitsi pitäähän Nestorinkin saada oma kuusi jos Mikilläkin on… 🙂
Aivan ihania kuvia ja tunnelmia. Teillä on tosi kaunis koti. 🙂 Ja joo, pikkulasten kanssa joulunlaitto on hieman haastavaa. Meillä kaatui kuusi melkein vauvan päälle yhtenä jouluna… 😀
Kiitos! Apua! Mä voin niiiin nähdä että tuo käy vielä meillekin!