Loppuvuoden kiireitä

Huomenna alkaa meillä arki. Mies palaa kolmen viikon isyyslomalta töihin. Tuntuu hullulta että kolme viikkoa on ohi, vaikka toisaalta tämä tuntui tosi pitkältä ajalta. Vauvan syntymä kun on vähän kuin uuden aikakauden alku, niin kaikki sitä ennen ollut tuntuu tosi kaukaiselta.
Mua ei pelota uuden arjen aloitus sinänsä, mutta aikaiset aamut kyllä, tai lähinnä se että miten jaksan ne yövalvomisten jälkeen. Nyt kun olen kevyesti jatkanut unia vielä klo 10-11 asti.

No, arjen aloitus on meillä kuitenkin nyt kevyt, koska Miki ei mene eskariin koko ensi viikolla ainakaan. Pojalla todettiin perjantaina poskiontelontulehdus, mikä pitää pojan vielä alkuviikon kotona. Lisäksi hänellä on loppuviikosta kita- ja nielurisojen leikkaus (Jos saadaan poika ensin kuntoon) mikä sitten lisää sairaslomaa ainakin viikolla.
Eli meillä jatkuu tämä kotielo edelleen, en pääse sitäkään vähää sitten mihinkään kun pojan kanssa on pakko olla kotona.

Äidin kanssa todettiin järkyttyneenä, että kun pojan saikku on ohi, ollaan jo pitkällä joulukuuta! Siis apua, mulle tuli ihan paha mieli, en halua että tämä joulu menee ihan ohi! Ymmärrettävää on että menee, mutta tietyt joulujutut haluaisi ehtiä vielä. Joulukalenterin osto Helsingin Stockmannilta on perinne joka toivottavasti ehditään. Lisäksi haluaisin vihdoin kovasti Porvooseen ennen joulua, se on pitänyt monena vuonna tehdä mutta aina jäänyt… No, ehtii tässä vielä.
Lahjoista en ota mitään stressiä tänä vuonna, luojan kiitos on nettikaupatkin olemassa! Iso osa on jo ostettu, lopuista useille ainakin mielessä mitä ostaa.

Lisäksi toki lisähommaa tuo itsenäisyyspäivä-viikonlopun ristiäiset. Vaatteet on sentään hoidossa, ja jonkinlainen idea tarjoilusta. Siivoan sen mitä ehdin, ristiäismekko tulee poikien serkuilta ja juuri muuta ei tarvita.

Kaiken kruununa mulla on tavoitteena että mun huone olisi muuttovalmis jo ennen ristiäisiä. Mies tuolla täyttää lattian koloja, sitten hionta ja maali. Listat ym ehtii sitten myöhemmin, mutta kun on lattia valmis, niin pääsee kalusteita laittamaan. Oikeastaan huone olisi pakko saada valmiiksi, koska kaikki tavarat sieltä on nyt ahdettuna aulaan. Eikä ne voi olla siinä ristiäisinä…

Kuulostaa isolta määrältä kaikkea, ja kuulostaa stressaavalta, mutta jotenkin en nyt stressaa. Jos minä ja mies pysytään terveenä, niin varmasti ehditään. Ehditään myös viettää aikaa poikien kanssa ja fiilistellä sitä joulua.
Jotenkin oon ihan innoissani ja täynnä tarmoa tästä kaikesta! Syynä varmasti oman olon kohentuminen, sitä on niin pitkään ollut työkyvytön. Ei ole saanut rehkiä, eikä nostella, eikä edes jaksanut, kuukausiin. Nyt haluaisi sitten tehdä kaikkea! Ihana tunne.

Nyt kuitenkin rauhallisia tunnelmia. Vauva nukkuu sylissä kantoliinassa, kahvi porisee pannussa ja taustalla soi Frank Sinatran joululaulut.

Mukavaa viikon alkua,

-Henna-