Lapsuudesta tuttuja

 Tilasin Mikille alennuksella pari kirjaa. Kirjoja, joista äiti taisi olla miljoona kertaa innostuneempi kuin poika. Nämä on meinaan mun lapsuuden lemppareita.
Varsinkin Peppi oli ihan ykkönen! Olin itse todella ujo lapsi, ja suuri haaveeni oli, että olisin itsekin yhtä voimakas ja rohkea kuin Peppi!
Samasta syystä varmaan rakastin Anni Polvan Tiina-kirjoja, jotka olen lukenut monta kertaa, vielä aikuisenakin. Tiina kun oli rohkea poikatyttö. Tiinan retket maalle mummon luo oli varmaan parhaita, sekä se viimeinen kirja,  kun Tiina ja Juha vihdoin alkavat seurustelemaan.:) Oi, niin ihanaa tällaiselle ikiromanttiselle ujolle tytölle joka vietti kaiken vapaa-aikansa, jos ei käsitöiden, niin kirjojen parissa.

Huvikumpu on jo ehkä vähän muodikastakin Suomessa, siis kodit jossa haetaan “Huvikumpu”-tunnelmaa, värejä, paljon lapsia ja eläimiä ja jossa kaikki ei ole niin justiinsa. Ehkä mäkin haen vähän samaa, mutta ei nyt liikaa rempallaan saa olla.:)

Tämä meidänkin “huvikummun” remppa etenee taas. Sami sai vihdoin työhuoneeseen ison työpöydän valmiiksi ja lasia leikattua. Nyt ikkunat valmistuu paljon vauhdikkaammin. Tosin huomaa kyllä että tämä alkaa enempi ja enempi menemään siihen, että remppaa tehdään vain viikonloppuisin.
Tosin Samilla alkaa onneksi pian reilun viikon loma, jospa sitten paiskittaisiin kunnolla hommia.:)

Eilen myös huomattiin että hiiret oli käynyt syömässä meidän tavaroita toisella puolella.
Mä olen jo pitkään haikaillut meille kissaa, ja sanoin että jos täällä näkyy yksikin hiiri, meille otetaan viimeistään kissa. Ehkä kaksi. Sitä tässä nyt etsitään.
Minä ja Miki ollaan aivan innoissaan, miehelläkään ei ollut mitään sitä vastaan. Hesyllä tänään käytiin kyselemässä, mutta heidän kissat eivät käy ulkokissoiksi. Me tarvitaan kyllä ulkokissa koska eihän tästä tulisi mitään jos kesät pitäisi varoa ulko-ovia ettei kissat karkaa.

Voin tähän väliin myös sanoa, että jos tänne joku tulee paasaamaan nyt kissoista jotain “ei saa ottaa hetken mielijohteesta ja lässyn lässyn”, niin me kyllä tiedetään mitä tehdään. Mulla on ollut aikoinaan kaksikin kissaa. Tiedän millaisia kissat siis ovat. Toinen päätyi mummilleni ja elää sielä onnellisena, itse lähdin maailmalle. Tilanne oli silloin täysin eri, ja minä täysin eri ihminenkin. Tämä kissa saisi meiltä hyvän kodin, koska olen kotona päivisin, ja tuskin paljoa enää matkustelemme ja tilaakin riittää. Miki on myös nuori, mutta ikäisekseen rauhallinen pikku hoitaja. Hoitolapset saattavat tietty olla mitä sattuu, mutta luulen että heillekin kissat saattavat antaa tiettyä turvaa.

Katsotaan nyt miten meidän kissan etsinnän käy.:)

-Henna-