Laiskottelua, ja se ikuinen aihe, talon väri

Jos eilen oltiin ahkeria, niin tänään kyllä kaikkea muuta. Päivä meni ihan laiskotteluksi, kirjaa vaan luin sohvalla ja kuistin riippukeinussa. Sinänsähän siinä ei ole mitään vikaa, laiskottelu pitäisi olla sallittua silloin tällöin. Olkapäällä vaan istuu joku minikokoinen piru joka huutaa korvaan “älä tuhlaa sunnuntain vapaata istuskeluun” ja toisella olkapäällä se enkeli tyynnyttelee että ota iisisti välillä. Niin kuin Aku Ankoissa, tiedättekö?:) No, enkeli voitti mutta vieläkin kuuluu pientä muminaa pirun suunnalta…
No, ehkä ensi viikolla olen taas ahkera. Sitäpaitsi mies sai kuitenkin pari pientä ullakon ikkunaa valmiiksi, joten toinen meistä edes teki jotain. (Yllättäen se joku oli mies…:D )

Mä tossa aiemmin lupasin palata niistä talon väriasioista. Kun meillä täällä kävi Vantaan kaupunginmuseon ihmisiä tuossa aiemmin ja olen heihin nyt ollut yhteydessä josko tuo väri selviäisi.

Tulos oli tämä:

  • Alkuperäistä väriä ei tullut tietoon, vain arvailuja. Ongelmia lisäsi se, ettei valmistumisvuosi ole varma. Eri lähteissä sanotaan vuodet 1903, 1901 ja jopa 1890.
  • Tuo vuosisadan vaihe oli suuri muutos myös väreissä ja muussa arkkitehtuurityylissä, joten siinä on iso ero onko talo suunniteltu 1800-luvun puolella vai 1900-luvulla.
  • Koska talon koristeet vuorilaudoissa ovat aivan sitä 1890-luvun tyyliä (olisko nimi ollut uusrenessanssi?) eikä 1900-luvun alun Jugendia niin kuin olen luullut, värit ovat luultavasti olleet suht tummat. On silti mahdollista että talo on rakennettu 1900-luvun puolella mutta tyyli on sitä vanhempaa.

Lopputulos:

  • Koska mikään ei ole varmaa, mutta koristeet osoittavat tyylin olevan 1890-luvulta, oli tutkijalla väriehdotus: Seinät tummempaa kuin nyt, sellaista vähän okrankeltaista niin kuin halusin, mutta vuorilaudat myös tummaa. Sellaista keskiruskeaa kuin ovat suunnilleen tälläkin hetkellä. Ikkunanpielet valkoiset niin kuin nytkin, Kuistit ruskeaa niin kuin nyt ja ovet vähän sellaista hmm…sammalenvihreää tms. Melko vaalean vihertävän ruskeaa. (Värit katsoimme museoviraston ohjevihosta)
  • Saamme kuitenkin itse päättää mitä haluamme laittaa.

Että näin. Hirveästi en innostunut, mutta jotenkin aavistin että värit tulevat olemaan suunnilleen samat kuin nytkin. Se toivomani keltainen talo valkoisilla ikkunanpielillä olisi kodikkaampi, mutta ehkä se on hyväksyttävä että tämän talon värit ovat nyt nämä. Ehkä se värimaailma sopiikin tähän taloon paremmin. Kelta-valkoinen olisi ehkä “liian tavallinen omakotitaloväri”.
Värimaailma tulisi siis olemaan melko sama kuin tuo kuvan Salon asema jota olen täällä ennenkin esitellyt.
Tosin niitä ovia en kyllä hyväksy…Hyi, vihertävä…:/ Ehkä siinä pidämme päämme ja annamme olla sinimustat. Ne on niin upeat! ja musta korostaa hienosti pariovien kauneutta ja koristeellisuutta. Tuossa Salon asemallakin nuo harmaat ovet ovat aika tylsät…

Nyt sitten vain tukea korjauksiin hakemaan, jospa ensi kesällä alkaisi maalausurakka.

Talossa meinaan edelleen pääosin sisällä katsoa niitä Jugendin ajan tapetteja ja ruskeaa tai harmaata lattiaväriä.
Harmi kyllä ettei tuo rakennusvuosi selvinnyt, olisi voinut muuten viettää joskus vaikka 150-vuotisjuhlia… No, ehkä se vielä selviää.

-Henna-

Kommentit (4)
  1. Toi Salon asema on kyllä hieno. Ainakin minun silmääni keltavalkoinen on liian "nykyomakotitalomainen", mutta päätöshän on lopulta teidän.

    Samoja asioita pohdittu täällä monet illat, homma selvis lauantaina kun meillä revittiin 70 lukuinen lateksilla keltaiseksi maalattu päälilaudoitus veke ja alta paljatui alkuperäinen -36 laitettu leveä lauta, punamultaa lävin ostamassa =)

    Ihana blogi sulla.

  2. hennaasemalta
    17.7.2011, 21:07

    Anniini: Tämä talohan on ollut sellainen kelta-valkoinen 70-luvulla, mulla on ihan kuvakin siitä. Siitä se ajatus meinaan lähti. Olisin tykännyt siitä väristä, mutta kun tällaisen suojellun talon omistaa, niin jotkut asiat täytyy hyväksyä vaikkei itse niin kauheasti niistä tykkäiskään. Saatiin toki vapaat kädet valita, mutta mä luulen että nuo salon aseman värit kaduttais vähiten. Sitäpaitsi, siitä voi tulla paljon kivempi kuin luulen.:)
    Teillähän kävi sitten hyvin.:) harmi että meillä on laudoitus uusittu eikä vanhoja värejä siis näe rapsuttamalla…:/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *